Kysely toteutettiin tänä vuonna neljättä kertaa ja siihen saatiin 104 vastausta. Mukana oli muun muassa pyörätuolia, sähkömopoa, rollaattoria, keppejä sekä jalkaproteesia käyttävien ihmisten kokemuksia.
Liikkumisen apuvälinettä käyttävälle ihmiselle sähköpotkulauta ei ole vain hankalasti sijoitettu esine, jonka voi helposti kiertää. Pyörätuolilla tai rollaattorilla liikuttaessa kiertämiseen tarvitaan riittävästi tilaa ja esteetön vaihtoehtoinen reitti. Jos sähköpotkulauta on jätetty keskelle kulkuväylää, bussipysäkille, luiskan kohdalle tai muuhun kapeaan paikkaan, turvallista ohitusmahdollisuutta ei välttämättä ole.
”Sähköpotkulautojen pysäköinti on esteettömyys- ja yhdenvertaisuuskysymys. Kaupunkiympäristön pitää olla saavutettavissa myös silloin, kun ihminen liikkuu pyörätuolilla, rollaattorilla, kepeillä tai muulla apuvälineellä”, Invalidiliiton asiantuntija Sinikka Winqvist alleviivaa.
Invalidiliiton ja Näkövammaisten liiton kyselyyn vastanneiden kokemukset toistuvat samanlaisina kuin vuosien 2023–2025 aineistoissa. Useimmin mainittiin väärin pysäköidyt ja kaatuneet sähköpotkulaudat, kulkuväylien tukkeutuminen sekä potkulaudoista aiheutuneet vaaratilanteet.
Mikroliikkumista koskevan sääntelyn uudistukset tulivat voimaan kesällä 2025, ja kunnat ovat saaneet uusia mahdollisuuksia ohjata yhteiskäyttöisten sähköpotkulautayritysten toimintaa mikroliikenneluvilla. Kunnat myös käyttävät mahdollisuutta laajasti: Traficomin Mikroliikennelupakysely 2026 -aineistossa 56:ta kyselyyn vastanneesta kunnasta 52 ilmoitti ottaneensa mikroliikenneluvan käyttöön. Suurimpina haasteina kunnat näkivät mm. pysäköintialueiden osoittamisen ja merkitsemisen sekä lupaehtojen valvonnan.
”Nyt kun kunnilla on enemmän keinoja käytettävissä, tulisi varmistaa, että mikroliikenneluvan ehtoja myös noudatetaan. Eikä vain keskustassa tai yksittäisillä määritellyillä alueilla, sillä vammaiset ihmiset liikkuvat kaikkialla missä vammattomatkin ihmiset”, Sinikka Winqvist toteaa.