Vammaissopimus Suomessa 10 vuotta

Vammaissopimus lisää tietoisuutta vammaisten ihmisten oikeuksista ja velvoittaa valtiota turvaamaan niiden toteutumisen. Invalidiliitto korostaa, että oikeudet eivät saa jäädä yleisiksi periaatteiksi, vaan niiden on näyttävä arjen palveluissa, esteettömyydessä ja osallisuudessa.

Suomessa vammaissopimuksen täytäntöönpanoa koordinoi ja edistää Sosiaali- ja terveysministeriön alainen Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta eli VANE. ”Vastuu sopimuksen toteutumisesta kuuluu kuitenkin koko yhteiskunnalle. Invalidiliitossa pidämme erittäin tärkeänä sitä, että vammaissopimuksen toimeenpanoa edistetään systemaattisesti kaikilla hallinnonaloilla”, huomauttaa Invalidiliiton toimitusjohtaja Janne Juvakka. 

Toimeenpanossa edistystä, mutta myös puutteita

Sopimuksen toteuttamiseksi laaditaan hallituskausittain kansallinen toimintaohjelma. Joulukuussa 2024 julkaistussa kolmannessa toimintaohjelmassa vuosille 2024–2027 on mukana 75 toimenpidettä. Vuoden alussa VANE toteutti väliarvion toimintaohjelman tilanteesta. Sen mukaan 50 toimenpidettä on toteutunut kokonaan ja 20 osittain. 

”Toimintaohjelmat ovat tärkeitä, mutta niiden vaikuttavuus riippuu siitä, miten konkreettisesti toimenpiteet muuttavat vammaisten ihmisten arkea. Pelkkä osittainen toteutuminen ei riitä, jos arjen yhdenvertaisuus ei toteudu”, toteaa Invalidiliiton edustajana VANEssa toimiva koulutuksen ja työelämän asiantuntija Anne Mäki. 

Edellisellä kaudella Invalidiliiton edustajana VANEssa toimi juristi Henrik Gustafsson. Hän kertoo, että VANEn vuosille 2020–2023 laatima toinen toimintaohjelma sisälsi 110 toimenpidettä. Näistä 80 toteutui kokonaan, 24 osittain ja kuusi jäi toteutumatta. ”Vammaispalvelulain kokonaisuudistus on ollut toimintaohjelmassa jo usean hallituskauden ajan, mutta nyt se saatiin maaliin”, hän sanoo.  

Yhdenvertaisuus edellyttää tekoja

Vammaissopimuksen ratifioinnin jälkeen yhdenvertaisuuslakia on muutettu siten, että myös vammaiset ihmiset ovat yhdenvertaisia lain oikeussuojakeinojen käytössä. Lain noudattamista valvovalle yhdenvertaisuusvaltuutetulle tehdäänkin vuosittain eniten vammasta johtuvia syrjintäilmoituksia. ”Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on linjannut runsaasti vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta koskevia ratkaisuja, kuten kohtuullisten mukautusten epäämistä koskevia ratkaisuja. Valitettavasti lautakunnalla ei ole vielä toimivaltaa työelämän syrjintäkysymyksissä, mikä on selkeä puute”, Gustafsson paaluttaa.

YK:n komitea huomautti: Suomella vielä parannettavaa

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea seuraa sopimuksen toteutumista ja antaa suosituksia sen vahvistamiseksi. Suomen ensimmäisen seurantaraportin käsittelyn yhteydessä elokuussa 2025 komitea nosti esiin useita kehittämiskohteita. 

Komitea suositteli muun muassa: 

• vammaissopimuksen yhdenmukaisen toimeenpanon vahvistamista koko maassa
• koulutusjärjestelmän kehittämistä aidosti inklusiiviseksi
• työelämän asenteiden, tietopuutteiden ja rakennetun ympäristön esteellisyyksien poistamista
• vammaisten henkilöiden kuulemisen ja osallistamisen vahvistamista heidän omien järjestöjensä kautta
• järjestöjen riittävän ja pitkäjänteisen rahoituksen turvaamista
• itsemääräämisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamista
• sosiaali- ja terveyspalveluja heikentäneiden päätösten vaikutusten kompensoimista 

Invalidiliitto pitää komitean suosituksia erittäin tärkeinä ja katsoo, että niiden toimeenpanoa on vauhditettava määrätietoisesti. ”Sopimuksen toimeenpano edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista, riittäviä resursseja ja tiivistä yhteistyötä myös vammaisjärjestöjen kanssa", Juvakka toteaa. 

Katse tulevaan

Kymmenen vuotta vammaissopimuksen voimaantulosta on tärkeä virstanpylväs. Invalidiliiton viesti päättäjille on, että oikeuksien toteutuminen on varmistettava käytännössä. Vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus ei saa riippua asuinpaikasta, palvelujen saatavuudesta tai taloudellisista päätöksistä. Työtä oikeuksien toteutumisen eteen on tehtävä edelleen ja se on tehtävä yhdessä vammaisten ihmisten ja heidän järjestöjensä kanssa.

Osallisuusbarometrin raportin julkistus 10.6.

Ajankohtaista tietoa vammaisten ihmisten osallisuuden kokemuksesta sekä sen yhteydestä koettuun hyvinvointiin, terveyteen sekä toiminta- ja työkykyyn kerätään joka toinen vuosi toteutettavalla Invalidiliiton osallisuusbarometrilla. Uusimman barometrin keskeisiä tuloksia avataan webinaarissa YK:n vammaisyleissopimuksen voimaantulon 10-vuotispäivänä 10.6.2026. Webinaarin avaa eduskunnan varapuhemies Paula Risikko. Ilmoittaudu mukaan 7.6. mennessä.