kuva lakikirjoista ja leikki pyörätuolista

Vammaiset lapset ja nuoret mukaan päätöksentekoon

Euroopan neuvosto julkaisi vuonna 2016 arviointityökalun. Sen tavoitteena on varmistaa jäsenmaiden toimintatavat, joilla varmistetaan YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa taattu oikeus lapsille osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon.

Työkalu koostuu kymmenestä (10) indikaattorista, joiden perusteella jäsenmaat voivat arvioida toimiaan lasten osallistumisen turvaamiseksi ja edistämiseksi sekä keinojaan tarjota lapsille tilaisuuksia osallistua.

Oikeusministeriö käynnisti alkuvuonna 2019 hankkeen arviointityökalun pilotoimiseksi Suomessa. Arviointityökalun käsittelemistä teemoista kootaan tilannekuvaus olemassa olevan tiedon perusteella, jonka jälkeen voidaan tunnistaa olennaiset tiedon puutteet ja tarkentaa lisätietotarpeita. Asiakirja, josta nyt pyydettiin lausuntoja, on ensimmäinen luonnos kyseiseksi tilannekuvaukseksi. Siihen on soveltuvin osin koottu tilannekuvauksen lisäksi lasten osallistumisoikeuksien toteutumisen kannalta tunnistettuja hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita. Lisäksi on pyritty tunnistamaan keskeisiä tietopuutteita.

Sidosryhmiä kuullaan

Tilannekuvausluonnokseen pyydettiin keskeisten sidosryhmien lausuntoja kesä-elokuussa 2019. Tilannekuvausluonnos on keskeneräinen ja sitä täydennetään annettujen lausuntojen, asiantuntijakuulemisten sekä lasten fokusryhmähaastattelujen perusteella syksyn 2019 aikana. Kerättyjen tietojen pohjalta tuotetaan arviointiraportti, jossa esitetään arvio lasten osallistumisoikeuksien tämänhetkisestä tilanteesta, sekä nostetaan esiin hyviä käytäntöjä ja keskeisiä kehittämiskohteita. Arviointiraporttiluonnos lähetetään sidosryhmien lausunnoille loppuvuonna 2019 ja valmis arviointiraportti on tarkoitus julkistaa alkuvuonna 2020.

Miten arviointityökalussa huomioidaan vammaiset lapset ja nuoret?

Indikaattorissa 1 oli lueteltu erilaista lainsäädäntöä, joka koskee lasten ja nuorten oikeutta osallistua päätöksentekoon. Siinä oli myös lueteltu tahoja, joissa lasta kuullaan. Kohdasta puuttui kokonaan lasten kuuleminen vammaispalveluissa. Lakiluettelosta puolestaan puuttui YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista.

Hyvänä käytäntönä, jotka tulisi mielestämme mainita arviointiraportissa, esitimme VamO-hankkeessa kehitettyä materiaalia lapsen osallistamisesta vammaissosiaalityöhön kuulemalla häntä eri puhetta tukevien ja korvaavien materiaalien ja apuvälineiden avulla. Nämä ”työkalut” löytyvät THL: n julkaisemasta vammaispalveluiden käsikirjasta.

Kehittämiskohteista toimme esille, että vammaisten lasten kuulemisessa ja kohtaamisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa on puutteita. Tämä ilmenee mm. YK:n vammaisoikeuksien sopimuksen toteutumista Suomessa vuonna 2018 kartoittaneesta Vammaisfoorumin kyselyn raporteista. Lasten ja nuorten kysymyksiin oli vastannut 164 lasta, nuorta ja heidän vanhempiaan. Alle 16-vuotiaista 58 prosenttia oli kokenut epäasiallista kohtelua terveydenhuollossa, mikä on enemmän kuin muissa ikäryhmissä. Yhtenä syynä tälle arviolle mainittiin vähättelevä kohtelu. Lapset kokivat myös että heidän ylitseen puhuttiin. Lisäksi kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa oli puutteita, eikä henkilökunnalla ollut riittävästi osaamista vammaisten lasten kohtaamisesta ja vaihtoehtoisista kommunikaatiomuodoista.

VamO-hankkeessa kysyttiin sekä lapsilta (N=70), että vanhemmilta (N=86) osallisuudesta vammaissosiaalityöntekijän kohtaamisissa ja päätöksenteossa. 20 prosenttia lapsista kertoi, että heiltä on joskus kysytty mielipidettä, 18 prosenttia että heiltä ei koskaan ole kysytty mielipidettä. Vain 6 prosenttia ilmoitti että heiltä on usein kysytty mielipidettä.

Indikaattori 2 käsitteli lasten ja nuorten oikeutta osallistua päätöksentekoon, joka on nimenomaisesti sisällytetty monialaiseen kansalliseen strategiaan lasten oikeuksien toteuttamiseksi. Kehityskohteita, jotka tulisi mielestämme mainita arviointiraportissa, on, että Lapsistrategia on nojannut vain YK:n lastenoikeuksien sopimukseen. Näkemyksemme mukaan siinä rinnalla tulisi myös olla YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista.

Lapsistrategian valmistelussa on kuultu erittäin vähän tai ei lainkaan vammaisia lapsia, heidän vanhempiaan, vammaisjärjestöjä, vammaistutkijoita. Silti raportissa mm. viitataan THL: n edelliseen kouluterveyskyselyyn vuodelta 2017, jossa ”toimintarajoitteisten” lasten ja nuorten koulukiusaaminen, syrjäyttäminen, alkoholinkäyttö jne. olivat huomattavasti korkeampia kuin muiden nuorten. Lapsistrategian nykyisissä materiaaleissa ei ole esitetty riittävästi keinoja tilanteen muuttamiseksi. Lapsistrategiaa kehittämään tulisi koota erillinen vammaisasiantuntijoiden (em. henkilöt) ryhmä.

Indikaattorin 4 tilannekuvasta lasten käytössä olevista mekanismeista puuttuu oikeudellisten ja hallinnollisten menetelmien listauksesta lasten oikeus osallisuuteen vammaispalveluihin liittyvissä päätöksistä.

Indikaattorissa 5 lueteltiin käytössä olevia lapsiystävällisiä valitusmenettelyjä. Vammaispalveluihin liittyvät menettelyt lakipykälineen puuttuivat tästä luettelosta.

Indikaattori 6 käsitteli sitä, miten lasten oikeuksia osallistua päätöksentekoon on sisällytetty lasten parissa työskentelevien ammattilaisten peruskoulutusohjelmiin. Vammaisten lasten kuulemista ja osallistumista häntä koskevaan päätöksentekoon ei ole laajemmin käsitelty koulutuksissa. Esimerkiksi vammaissosiaalityön opetus sosiaalityössä on vasta suunnitteilla osaksi ylipistojen sosiaalityön koulutusta.

Indikaattori 9:ssä listattiin lapsille suunnattuja palautemekanismeja paikallisista palveluista. Määritelmäosuudesta puuttuivat jälleen vammaispalvelut.

Indikaattori 10 käsitteli lasten osallistumisen tukemista YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja olennaisten Euroopan neuvoston välineiden ja yleissopimusten seurantaan. Näkemyksemme mukaan ne toteutuvat osittain. YK:n vammaisoikeuksien sopimuksen toteutumisesta Suomessa tehtiin Vammaisfoorumin koordinoima kysely v uonna 2018 ja siitä työstetään vuonna 2020 valmistuvaa vaihtoehtoista raporttia. Tässä tarkastellaan myös lasten ja nuorten kuulemista, osallistumista päätöksentekoon esim. palveluista, asumisesta, terveyspalveluista.  Raportin osaraportti lasten- ja nuorten osalta löytyy Vammaisfoorumin kotisivuilta>>  Toivomme että siitä olisi hyötyä myös lasten osallistumisoikeuksien tilannekuvauksessa.

Yleisiä huomioita

On hyvä, että monissa indikaattorilistauksissa mainitaan, että asioita tulee arvioida tarvittaessa myös vammaisuuden perusteella ja vammaisten lasten osallisuus tulee varmistaa. Vammaiset lapset on tällä tavalla tekstissä jo huomioitu, mutta kaipaamme tarkennusta ja vahvennusta muotoiluihin ja näitä olemme indikaattorikohtaisesti esittäneet.

Lue koko lausunto >>

 

Jaa sosiaalisessa mediassa