kuva lakikirjoista ja leikki pyörätuolista

Vammaiset nuoret mukaan nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan

Invalidiliitto lausui valtakunnallisesta nuorisotyön ja -politiikan ohjelmasta (VANUPO).

VANUPO on lakisääteinen, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää nuorten kasvu- ja elinoloja. Ohjelmassa hallitus määrittelee nuorisotyön ja nuorisopolitiikkansa tavoitteet ja toimenpiteet. Valtakunnallinen ohjelma koskee kaikkia nuorisolain tarkoittamia alle 29-vuotiaita nuoria. Ohjelman painopisteet kuitenkin kohdistuvat erityisesti nuoruuden ydinalueeseen eli noin 12–25-vuotiaiden nuorten kasvu- ja elinolojen kehittämiseen.

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelma nostaa esille läpileikkaavasti vammaisten ihmisten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden. Tämä ei riittävästi näy valtakunnallisessa nuorisotyön- ja politiikan ohjelmassa. Monista alateemoista puuttuvat toimenpiteet toimintarajoitteisten tai vammaisten nuorten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Heidät mainitaan ohjelmassa vain kahdesti: Valtti-toimintamallissa harrastuksiin osallistumisen edistämisessä ja toimintarajoitteisten nuorten koulutusmahdollisuuksien edistämisenä osana mielenterveysongelmien ehkäisyä. 

Invalidiliitto näkee, että vammaisten ja toimintarajoitteisten nuorten erityinen mainitseminen ja huomiointi on tarpeen monessa ohjelman kohdassa, kuten sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa, perusopetuksessa ja koulutuksessa, työhön pääsyssä, asumisessa, mielenterveysongelmien ehkäisyssä ja kaikissa näihin liittyvissä toimenpiteissä.

Mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyssä ja hoitamisessa tulisi vammaisten ja toimintarajoitteisten nuorten ongelmat erityisesti huomioida. Ongelmat ovat monitahoisia, eikä niitä välttämättä edes tunnisteta tai niiden tulkitaan johtuvan vain vammasta.

Olemme erityisen huolissamme vammaisten ja toimintarajoitteisten nuorten syrjäytymisen, ulkopuolisuuden ja kiusaamisen kokemuksista nuorisoyhteisöissä niin koulussa kuin vapaa-ajalla. Näillä nuorilla oli vähemmän yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kokemuksia kuin muilla nuorilla. Lisäksi THL: n ja Invalidiliiton tutkimus liikuntavammaisista nuorista tuo esille heidän kokemansa väkivallan. Onkin syytä selvittää vammaisiin nuoriin kohdistuvan väkivallan laajuus.

YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen artikla 7 velvoittaa toteuttamaan toimia, joilla vammaiset lapset ja nuoret voivat nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden lasten ja nuorten kanssa. Artikla 4:n kohta 3 velvoittaa myös tähän sopimukseen liittyvää lainsäädäntöä, politiikkaa ja muuta vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa neuvottelemaan tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heitä sekä heitä edustavia järjestöjä. Tämän tulisi näkyä enemmän niin valtakunnallisessa nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa kuin sen toimien käytännön toteutuksissa.

Jaa sosiaalisessa mediassa