Köyhyysvahti 2025: yhä useamman perustoimeentulo vaarassa
19.11.2025
Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Finin jäsenjärjestöt ovat koonneet yhteistyössä Köyhyysvahti 2025 -raportin. Raportti antaa hyvän ajankohtaiskuvauksen siitä, miten poliittisen ilmapiirin muutos on vaikuttanut köyhien asemaan ja miten Suomella menee suhteessa kestävälle kehitykselle asetettuihin tavoitteisiin.
Köyhyysvahti 2025 - Johtuuko köyhyys Suomessa rakenteista vai käytännöistä? -raportti julkistettiin perjantaina 14.11.2025. Sen ovat toimittaneet Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Ylva Krokfors ja Suomen Caritaksen pääsihteeri Larissa Franz-Koivisto.
Suomi asetti vuonna 2022 tavoitteekseen vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Näistä henkilöistä kolmasosan tulisi olla lapsia. Köyhyyden vastainen strategia on joutunut kuitenkin viime vuosina väistymään menoleikkausten tieltä, joista suuri osa kohdistunut vähätuloisten ja haavoittuvassa asemassa olevien sosiaaliturvaan. Vuosina 2024–2025 tehdyt sosiaaliturvan leikkaukset ovat kasvattaneet pienituloisten määrää 110 000 ihmisellä, joista 27 000 on lapsia.
”Epävarmuus toimeentulosta on lisääntynyt ja erilaiset riskit kasaantuvat usein samoihin perheisiin. Mitä nuoremmasta lapsesta on kysymys, sitä vakavamman jäljen köyhyys jättää”, Köyhyysvahti 2025 -raportin toimittaja Ylva Krokfors tiivistää.
Perusturvan taso Suomessa ei ole riittävä
Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, mikäli ihminen ei sitä itse pysty hankkimaan. Lisäksi perustuslaissa taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntynyt ja huoltajan menetyksen perusteella.
Suomi on saanut Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta vuosina 2014, 2017 ja 2023 huomautuksen, että se rikkoo sopimusta pitämällä perusturvan tasoa liian alhaalla. Tästä huolimatta hallitus on esittänyt uusia leikkauksia, jotka edelleen heikentävät haavoittuvassa asemassa olevien asemaa. Myös YK:n vammaisoikeuksien komitea on huolissaan Suomen tilanteesta. Se totesi 3.9.2025 julkaistussa raportissaan, että sosiaali- ja terveyspalvelujen budjettileikkaukset vaikuttavat suhteettomasti vammaisiin henkilöihin ja heitä edustaviin järjestöihin.
Moni vammainen tai pitkäaikaissairas ihminen ei toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi pysty kohentamaan tulotasoaan palkkatyöllä. Vammaisetuuksia saavien kokonaistulot muodostuvat melko usein eri etuuksista. Siksi haasteet eri tukimuotojen (ja mahdollisten ansiotulojen) yhteensovittamisessa koskevat myös heitä. Myös asiakasmaksujen korotukset, arvonlisäveron nousu, lääkekorvausten alentaminen ja palveluiden heikentäminen vaikuttavat monen vammaisen ihmisen taloudelliseen tilanteeseen.
”Vammaisjärjestöihin tulee paljon yhteydenottoja siitä, että vammaispalveluita pyritään korvaamaan sosiaalihuoltolain mukaisilla maksullisilla palveluilla, jotka harvoin vastaavat vammaisten ihmisten palvelutarpeita”, Ylva Krokfors toteaa. ”Pienituloisten sote-asiakasmaksujen alentamista tai poistamista olisi helpotettava. Lisäksi hyvinvointialueiden tulisi luoda yhtenäiset, automaattiset asiakasmaksujen huojennus- tai poistokäytännöt”, hän jatkaa.