Leikkaukset jatkuvat

Invalidiliitto toi riihen alla esiin erityisesti vammaisten ihmisten oikeuksien edistämiseen liittyviä muutostarpeita, mutta ne eivät edenneet päätöksiksi. Vammaispalvelulain soveltamiseen liittyvä epätarkkuus kaipaisi ministeriön johdolla tapahtuvaa täsmennystä ja vammaispalveluiden tarve on niin suuri, että se edellyttäisi lisäresursointia. Tilanne ei korjaantunut kehysriihessä.  

Kunnille ja muille toimijoille tulisi varmistaa tarvittavat resurssit esteettömyyden edistämiseksi, jotta yhdenvertaisuus toteutuisi esimerkiksi erilaisissa palveluissa YK:n vammaisyleissopimuksen edellyttämällä tavalla. Esteettömyyden edistämiseen ei myönnetty rahaa kehysriihessä, vaan päinvastoin riihen liiteaineiston norminpurkupaperissa on kirjauksia, jotka saattavat pahimmillaan tarkoittaa esteettömyysnormeista joustamista. 

Työllisyystoimenpiteissä tarvitaan positiivista erityiskohtelua

Jotta vammaiset henkilöt voisivat työllistyä nykyistä paremmin, tarvitaan täsmätoimenpiteitä. Invalidiliitto on ehdottanut esimerkiksi työttömyysturvan suojaosan palauttamista. Sitä ei tehty kehysriihessä.  

Kehysriihen toimenpiteet nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllisyystilanteen parantamiseksi ovat oikean suuntaisia. Invalidiliitto muistuttaa, että työttömien joukossa on paljon vammaisia nuoria sekä vammaisia tai osatyökykyisiä pitkäaikaistyöttömiä. Niin nuorten työllistymissetelin kuin pitkäaikaistyöttömien osaamissetelin myöntämisessä tulee ottaa käyttöön positiivinen erityiskohtelu vammaisille henkilöille. 

Valonpilkahduksena verovähennysoikeuden laajentuminen

Invalidiliitto vaati kehysriihen alla toimenpiteitä kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamiseksi. Järjestöavustusleikkaukset tulisi lopettaa ja lahjoitusten verovähennysoikeutta tulisi laajentaa niin, että myös sote-järjestöt pääsevät sen piiriin. Toinen näistä toimenpide-ehdotuksista toteutuu, kun verovähennysoikeuden laajentuminen eteni kehysriihessä Invalidiliiton ja monen muun järjestön toivomaan suuntaan. 

Sen sijaan järjestöavustuksista leikataan riihipäätöksellä vielä 50 miljoonaa aiemman noin 140 miljoonan euron lisäksi. Tällä vaalikaudella sotejärjestöjen STEA-avustukset tullaan näin ollen leikkaamaan noin puoleen. Mittaluokka on sen verran suuri, että se näkyy väistämättä järjestöjen avun ja tuen piirissä olevien ihmisten tilanteiden vaikeutumisena. Eivätkä sosiaalihuollon leikkaukset ja asiakasmaksujen korotukset tule helpottamaan tilannetta vaan päinvastoin. Vammaisvaikutusten arviointia todella tarvittaisiin.

Samalla kun hallitus leikkaa järjestöiltä 50 miljoonaa euroa, se antaa järjestöille 25 miljoonaa euroa. Summa kohdistetaan hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille määräaikaisena vuosittaisena (2027-30) valtionavustuksena alueellisen sote-järjestötoiminnan sekä järjestöjen tekemän terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön kehittämiseksi. Tämä kompensaatioksi ajateltu toimenpide tulisi toteuttaa niin, ettei se lisää järjestöjen hallinnollista taakkaa eikä sen perusteella leikata nykyisiä alueellisia järjestöavustuksia.