Toivoa jouluun!

Vähävaraisuus koskettaa yhä useampaa

Vammaisten ihmisten köyhyys on peräti 4–5 kertaa yleisempää kuin muun väestön. Köyhyys on usein luonteeltaan melko pysyvää, eli köyhyys jatkuu vuodesta toiseen. Vammaisten ihmisten heikko työmarkkina-asema edistää köyhyyttä ja syrjäytymistä sekä rajoittaa osallisuutta yhteiskuntaan. Elinkustannusten nousu, asumismenojen kasvu ja lääkekulut tekevät monien arjesta hyvin tiukkaa. Vammaisten ihmisten taloudellinen asema on keskimäärin selvästi heikompi kuin väestöllä yleisesti.

Syynä ei ole heidän elämäntilanteessaan itsessään vaan rakenteissa: monet vammaiset ihmiset eivät pysty tekemään palkkatyötä täysipainoisesti terveydellisistä syistä, ja siksi toimeentulo perustuu usein tukimuotoihin, kuten työkyvyttömyyseläkkeeseen tai perustoimeentulotukeen. Nämä tuet eivät useinkaan kata kaikkia menoja, joita vammaisuus tuo mukanaan.

Lisäkustannuksia syntyy esimerkiksi apuvälineistä, lääkkeistä, kuljetuksista, avustajapalveluista ja kodin esteettömyysratkaisuista. Moni joutuu tinkimään ruoasta tai jopa lääkkeistä, jotta pystyy maksamaan laskut ja asumisen. 

Arjen valinnat kaventuvat liian pieniksi

Kun rahaa ei ole tarpeeksi, jokaisesta kulusta tulee valinta. Yksi vammaisten ihmisten yleisistä kokemuksista on jatkuva huoli siitä, riittävätkö rahat kuukauden loppuun.

– “Jos ostan lääkkeeni, joudun tinkimään ruoasta. Jos maksan sähkölaskun, en voi mennä lääkäriin. Kaikki on jatkuvaa laskemista ja luopumista”,  kuvailee eräs ruokalahjakortin aiempina vuosina saanut henkilö.

Toisin kuin usein ajatellaan, vammaisten ihmisten tilanteessa ei ole kyse huonosta taloudenhoidosta, vaan yksinkertaisesti siitä, että tulot ovat liian pienet kattamaan pakolliset menot. Lisäksi moni on yksin: yksin asuvat kohtaavat korkeammat kustannukset suhteessa tuloihin, eikä läheisiä välttämättä ole tukemassa. Jouluna tämä epäsuhta korostuu.

Kun muut suunnittelevat juhlaa ja herkkuja, moni vammainen ihminen miettii, onko varaa edes peruselintarvikkeisiin.

Joulukeräys 2025 – konkreettista apua sinne, missä sitä tarvitaan

Invalidiliitto ry haluaa tuoda jouluiloa ja helpotusta näihin koteihin. Joulukeräyksen avulla jaetaan 60 euron arvoisia ruokalahjakortteja vähävaraisille vammaisille ihmisille heidän hakemustensa perusteella.

Lahjakortin avulla tuen saajat voivat itse päättää, mitä ostavat – oli se sitten jouluruokaa tai peruselintarvikkeita. Mahdollisuus valita itse on tärkeä, sillä se tuo takaisin osan ihmisarvoa ja itsenäisyyttä, joka tiukassa taloudellisessa tilanteessa helposti katoaa.

Vuonna 2024 keräyksen ansiosta yli 600 vammaista ihmistä sai ruokalahjakortin ja pienen hetken helpotusta. Tänä vuonna tarve on vielä suurempi.

Usealle vähävaraiselle vammaiselle ihmiselle 60 euroa tarkoittaa mahdollisuutta syödä kunnollinen jouluateria ensimmäistä kertaa vuosiin. Se on konkreettista tukea, joka menee suoraan apua tarvitseville – ilman välikäsiä.

Ihmisarvo ei saa olla kiinni rahasta

Vammaiset ihmiset eivät ole vain palveluiden käyttäjiä, vaan yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä. Vammaisilla ihmisillä tulee olla yhdenvertainen oikeus tehdä työtä, harrastaa ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Joulun aikaan tämä tarkoittaa myös mahdollisuutta juhlaan, ruokaan ja lämpöön. Ruokalahjakortti ei ole pelkkä taloudellinen tuki – se on myös viesti: “Sinä olet tärkeä. Sinua ei ole unohdettu.”

Jokainen euro tuo jouluiloa ja turvaa niille, joilla ei ole paljon.

Joulukeräys 2025 on yksi tapa osoittaa solidaarisuutta ja välittämistä. Sinun lahjoituksesi voi olla se pieni, mutta ratkaiseva valonsäde jonkun pimeään talveen.

“Kun sain ruokalahjakortin viime jouluna, pystyin ostamaan joulupöytään perunat, laatikot ja kinkun. Se oli ensimmäinen kerta vuosiin, kun minulla oli oikea jouluateria. Se merkitsi minulle enemmän kuin osaan sanoa.”
– Lahjakortin saanut henkilö 2024