Vammaisten ihmisten osaaminen työelämän käyttöön

Invalidiliitto tarkastelee tavoitteita erityisesti yrittäjyyden ja työllisyyden näkökulmista. Liitto nostaa omassa lausunnossaan esiin keskeisiä haasteita sekä konkreettisia ratkaisuehdotuksia, joiden avulla työelämä, yrittäjyys ja investoinnit voidaan rakentaa aidosti yhdenvertaisiksi. Vammaisten ihmisten osaaminen on Suomessa merkittävä, mutta yhä alihyödynnetty voimavara, jonka parempi hyödyntäminen tukisi sekä kilpailukykyä että kestävää talouskasvua.

Yritysrahoitus ja palvelujärjestelmä kaipaavat uudistamista

Vammaiset yrittäjät kohtaavat edelleen merkittäviä esteitä yritystoiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä. Keskeinen ongelma liittyy yritysrahoitukseen: esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvät lisäkustannukset, jotka ovat vammaiselle yrittäjälle välttämättömiä, jäävät nykyisissä tukimalleissa usein huomioimatta. Lisäksi rahoituksen myöntämiseen voi vaikuttaa tiedostamattomat ennakkoluulot yrittäjän työkyvystä. Liitto esittää ratkaisuksi erillisen rahoitusmallin kehittämistä vammaisten yrittäjien esteettömyys- ja saavutettavuusinvestointeihin sekä rahoittajien yhdenvertaisuusosaamisen vahvistamista. 

Toinen merkittävä haaste on palvelujärjestelmän pirstaleisuus. Vammaisen yrittäjän on usein asioitava useiden eri toimijoiden kanssa ilman selkeää kokonaiskoordinaatiota. Tämä hidastaa ja vaikeuttaa yrittäjyyttä. Tilanteen parantamiseksi Invalidiliitto ehdottaa yhden luukun palvelumallia, viranomaisten yhteistyön vahvistamista sekä yhdenvertaisuuskoulutusta. Lisäksi liitto korostaa, että vammaisten yrittäjien osaaminen ja onnistumiset tulisi tuoda nykyistä näkyvämmin esiin. 

Työllisyydessä suuri kuilu – rakenteisiin puututtava

Työllisyyden osalta Invalidiliitto kiinnittää huomiota vammaisten ihmisten selvästi muuta väestöä matalampaan työllisyysasteeseen. Ero on pysynyt pitkään merkittävänä, mikä kertoo rakenteellisista ongelmista. Matalamman työllisyysasteen taustalla ovat muun muassa ennakkoluulot, esteelliset toimintaympäristöt sekä puutteelliset tukitoimet. Liitto painottaa, että tilanteeseen on puututtava sekä lainsäädännön että käytännön tasolla.

Ratkaisuiksi esitetään muun muassa työelämän yhdenvertaisuutta vahvistavia toimia, kuten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivallan laajentamista työelämäkysymyksiin yhdenvertaisuuslain soveltamisalalla sekä esteettömyyden toteutumisen tehostamista. Lisäksi työnantajia tulisi kannustaa vammaisten henkilöiden palkkaamiseen selkeämmän ohjauksen ja toimivampien tukimuotojen avulla.

Työllisyyspalvelut eivät vastaa tarpeisiin

Työllisyyspalvelujen nykyiset rakenteet eivät vastaa riittävästi vammaisten ja osatyökykyisten työnhakijoiden tarpeisiin. Kyselyiden perusteella moni koulutettu työnhakija jää pitkäaikaistyöttömäksi, vaikka halua työllistyä olisi. Työttömyyttä selittäviä tekijöitä ovat useimmiten terveydentilan haasteet, palvelujärjestelmän puutteet ja rakenteelliset esteet – ei motivaation puute. 

Invalidiliitto esittää ratkaisuksi yksilöllisempää ja saavutettavampaa tukea, toimivampia palkkatuki- ja osa-aikatyöratkaisuja sekä palvelukulttuurin muutosta kohti luottamukseen ja yhteistyöhön perustuvaa toimintaa. 

Vahvempi osallistuminen hyödyttää koko yhteiskuntaa

Invalidiliitto korostaa, että vammaisten ihmisten osallistumisen vahvistaminen ei ole pelkästään yhdenvertaisuuskysymys. Kyse on myös työvoiman saatavuudesta, yrittäjyyden lisäämisestä ja kansantalouden kestävyydestä. Liiton viesti päättäjille on, että seuraavalla hallituskaudella tarvitaan konkreettisia toimia, jotka purkavat työelämän esteitä ja varmistavat, että kaikkien osaaminen pääsee käyttöön.