
Ennakoinnilla ja varautumisella on valtava merkitys äkillisissä kriisitilanteissa. Kriisi- ja häiriötilanteissa sekä arjen hätätilanteissa, kuten tulipalon tai pitkän sähkökatkon kohdatessa, on varauduttava myös vammaisten ihmisten erityiskysymyksiin ja -tarpeisiin.
Apuvälineiden avulla liikkuminen on yleensä huomattavasti hitaampaa kuin ilman apuvälineitä. Myös tilanteet, jossa hissiä ei voi käyttää, tulee ottaa pelastussuunnittelussa huomioon liikuntaesteisten henkilöiden kannalta. Liitto esittääkin, että esteettömyyden lisäksi suunnitelmissa varmistetaan yleisesti eri tavoin toimivien ja liikkuvien henkilöiden poistuminen vaaratilanteessa, huomioiden vammasta johtuva tuen tarve.
Myös pelastusharjoituksissa tulee huomioida erityistä tukea tarvitsevat ihmisryhmät ja ottaa heidät mukaan harjoituksiin. Esimerkiksi liikuntavammaisten ihmisten osallistuminen harjoituksiin voi tuoda esiin uusia seikkoja, joilla pelastussuunnitelmaa voidaan parantaa vastaamaan paremmin todellisia tarpeita.
Invalidiliitto muistuttaa, että YK:n vammaisyleissopimuksen artikla 11 velvoittaa sopimuspuolia toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen vammaisten henkilöiden suojelun ja turvallisuuden vaaratilanteissa, mukaan lukien aseelliset selkkaukset, humanitaariset hätätilat ja luonnonkatastrofit.
Invalidiliiton lausunto sisäministeriölle pelastussuunnitelma-yleisohjeen luonnoksesta