Pinja Eskola
Diagnoosi: CP-vamma/ Cerebral Palsy

Olen Pinja Eskola, 27-vuotias vapaa kirjoittaja, sosiaalisen median vaikuttaja ja puhuja, sekä koulutettu seksuaalineuvoja. Pyöritän Kynäniekan salaiset mietteet -blogia ja @kynaniekka IG-tiliä, joissa puhun suoraan vammaisuudesta, mielenterveydestä ja seksuaalisuudesta. Olen tunnettu räväköistä, mutta hyvin argumentoiduista kannanotoistani ja kyvystäni tarttua vaiettuihin aiheisiin. 

Sosiaalisessa mediassa käsittelemäni teemat nivoutuvat yhteen myös puheenvuoroissani, sillä ihminen ei ole vain yksi ominaisuutensa. Olen vammani vuoksi kipuillut aiemmin runsaasti seksuaalisuuteni kanssa. Tieni seksipositiiviseksi aktivistiksi ja koulutetuksi seksologiksi ei ole ollut itsestäänselvyys.  Tuon keskusteluun omakohtaisen näkökulman siitä, miten toimintarajoitteet voivat vaikuttaa ajatuksiin seksuaalisuudesta, tai vaikuttaa sen toteuttamiseen. Tähän teemaan tuon mukanani myös ammatillisen syvyyden. Mielenterveysnäkökulmasta olen kamppaillut sekä syömishäiriön, että masennuksen kanssa. Etenkin syömishäiriöteemasta mainitsen mieluusti, mikäli se sopii puheenvuoron kokonaisuuteen, sillä mielissämme on usein kuva streotyyppisesta syömishäiriötä sairastavasta. Vammainen ei useinkaan vastaa tuota kuvaa.  

Kokemustoimijana olen kiertänyt puhumassa erilaisille tahoille vuodesta 2015 lähtien. Puheenvuorojani on kuvattu helposti lähestyttäviksi, rohkeiksi ja silmiä avaaviksi. Rakastan ihmisten kohtaamista ja aidon keskustelun herättämistä. En suinkaan puhu koko luentoa, vaan haastan yleisöä ajattelemaan ja keskustelemaan kanssani matalalla kynnyksellä.  Rakastan ihmisläheisiä kohtaamisia ja näen esimerkiksi peruskouluissa ja lukioissa vierailut sen kautta, että autan tulevaisuuden päättäjiä avartamaan katsettaan erilaisuuteen liittyen. 

Puheenvuoroissani noudatan turvallisemman tilan periaatteita. Koska kerron luennoilla omaa tarinaani saattaa se etenkin toisen asteen terveystietoon tai psykologiaan suunnatulla kokonaisuudella: ”Elämää vamman kanssa – miten  toimintarajoitteet värittävät minäkuvaa?”, sisältää puhetta rankoista teemoista kuten syömishäiriöstä tai masennuksesta. Näistä annan aina sisältövaroituksen.  

Tulen mielelläni puhumaan eri oppilaitoksiin ja ammattiryhmille. Räätälöin luennon aina tilaajatahon toiveiden ja tatpeiden   mukaiseksi.  Sydäntäni lähellä ovat yhteiskunnallisten epäkohtien esiin nostaminen,   sekä vastapainona haasteille  se, miten vamma voi vaikuttaa vammaisen minäkuvaan: Vaikka toimintarajoitteiden kanssa elämisessä on aina raskaat puolensa, voi erilaisuus olla myös positiivisessa valossa merkittävä osa omaa identiteettiä. Edellä mainittujen lisäksi ammattitaitoisen, monipuolisen ja riittävän kuntoutuksen merkityksestä ei voi mielestäni koskaan puhua liikaa. Tulenkin suunnattoman mielelläni puhumaan paitsi nykyisille, myös tuleville kuntoutusalan ammattilaisille. 

Jaa sosiaalisessa mediassa