15.06.2017

Luonnos valtioneuvoston asetukseksi erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä

Invalidiliitto on antanut lausunnon sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemasta asetuksesta koskien erikoissairaanhoidon työnjakoa ja eräiden tehtävien keskittämistä.

Asetuksen tarkoituksena on säätää erikoissairaanhoidon valtakunnallisesta ja alueellisesta työnjaosta ja keskitettävistä tutkimuksista, hoidoista, toimenpiteistä sekä keskitettävien tutkimusten, hoitojen, toimenpiteiden määrällisistä ja muista edellytyksistä, jotka tulee asetuksen mukaan täyttyä. Valtakunnallisesti keskitettävä erikoissairaanhoito on keskitettävä vähempään kuin viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Alueellisesti erikoissairaanhoito kootaan viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai erityisestä syystä muuhun sairaalaan tai ympärivuorokautista yhteispäivystystä ylläpitäviin yksiköihin.

Invalidiliitto painotti erikoissairaanhoidon keskittämisestä saatavaa hyötyä osaamisen vahvistumisena, mutta samalla valinnanvapauden myötä on ajateltava valtakunnallista keskittämistä laajempaa hoidon saatavuutta esim. harvinaissairaiden kohdalla yli maakuntarajojen tai Suomen rajojen EU:n sisällä. Harvinaissairauksissa painottuvat eheän hoito- ja kuntoutusketjun saatavuus ja monialaisen harvinaissairauksien hoidon kokonaisuuden koordinaatiovastuu.

Hoidon saatavuuteen liittyy myös Invalidiliiton mukaan vammaisten henkilöiden oikeus päästä esteettömiin tutkimuslaitteisiin esimerkiksi syövän ehkäisyn ja varhaisen diagnosoinnin takia terveydenhuollon yleisissä seurannoissa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan (2013) liikuntavammaisten rintasyöpään kuolleisuus on kohonnut, koska he eivät pääse yhdenvertaisesti esteettömiin mammografiatutkimuksiin ja tutkimuslaitteisiin.

Invalidiliitto katsoo, että selkäydinvammaisten diagnosoinnin, tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen sekä seurannan pykäläkohtaisesta kirjauksesta huolimatta, asetuksessa ja sen perustelumuistiossa tulee kiinnittää huomiota selkäydinvaurion ja ei-traumaattisen selkäydinvammaisten ihmisten akuuttihoidon, välittömän kuntoutuksen sekä elinikäisen seurannan kytkeytymistä nykyisiin yliopistosairaaloihin (HUS, TAYS, OYS) kertyneen kokemustiedon ja osaamisen sekä käytäntöjen takia. Tässä kohtaa huomautimme myös erikoissairaanhoidon ja yksityissektorin toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön jatkumisesta (Validia Kuntoutus Helsinki).

Asetuksen kirjaus vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kokonaissuunnittelun työnjaosta edellyttäisi myös Invalidiliiton mukaan erityistason apuvälineiden keskittämistä siten, että HUS:n alueelle voisi kuntoutuksen ja tutkimustehtävän sekä väestöpohjansa perusteella keskittää vaativammat liikkumisen apuvälineet, kuten fyysisesti vammaisen avustajakoira.

Varusmiespalveluksessa sattuneiden sotilastapaturmien ja palvelussairauksien lääkinnällisten lausuntojen keskittäminen johonkin yliopistosairaalaan sairaanhoitopiiriin luo Invalidiliton mukaan tarvittavaa osaamista tunnista varusmiespalveluksen erityisolosuhteita. Aiempi käytäntö, jonka mukaan 6 kuukauden välein vaihtuu sairaanhoitopiiri vakuutuslääketieteellisten lausuntojen antajana, tulisi lopettaa ja keskittää tämä lausunnonantamistehtävä.

Palveluiden saatavuus on varmistettava vaikeimmin vammaisten ja harvinaissairaiden kohdalla siten, että matkakustannukset on korvattava myös invavarustellulla ajoneuvolla. Asetuksen perustelumuistio painottaa liikaa keskimääräisen henkilön harvoin tarvitsemaa erikoissairaanhoitoa, johon hän voi hakeutua yleisillä kulkuneuvoilla. 

Lue koko lausunto >>

Jaa sosiaalisessa mediassa