Julkisen terveydenhuollon lääkinnällinen kuntoutus
Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäjiä ovat kuntien (terveyskeskukset, sairaalat) ohella muun muassa sairaanhoitopiirit, Kela, vakuutuslaitokset ja Valtiokonttori.
Lääkinnällisellä kuntoutuksella tarkoitetaan kuntoutuksen ammattilaisten suorittamia kuntoutustoimia, silloin kun toimintakyvyn tukeminen edellyttää niitä. Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut voivat toteutua sekä avopalveluina palveluntuottajan toimipisteessä, kotikäynteinä että laitoskuntoutuksena.
Kuntoutuksen suunnittelun ja järjestämisen perustuu vammaisen toimintakykyyn, kuntoutustarpeen arviointiin sekä hänen kanssaan laadittaviin yksilöllisiin kuntoutuksen tavoitteisiin. Nämä kirjataan kuntoutussuunnitelmaksi, kuten myös apuvälineiden tarve. Kuntoutuksen suunnittelu tapahtuu pääasiassa julkisessa terveydenhuollossa eli terveyskeskuksessa tai keskus- tai yliopistollisessa sairaalassa.
Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita ovat
- kuntoutusneuvonta ja -ohjaus
- toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi
- kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään kuntoutusmahdollisuuksia
- terapiat toimintakyvyn parantamiseksi ja ylläpitämiseksi
- apuvälinepalvelut
- sopeutumisvalmennus
- kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa.
Kuntoutussuunnitelma edellytyksenä kuntoutuksen alkamiselle
Kuntoutussuunnitelma laaditaan julkisessa terveydenhuollossa. Se voidaan sisällyttää esimerkiksi epikriisiin tai B-lausuntoon.
Kirjallisessa kuntoutussuunnitelmassa määritellään lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö. Kuntoutussuunnitelma tulee tehdä oikea-aikaisesti ja mahdollisimman varhain, jolloin kuntoutuksella voidaan vaikuttaa toimintakykyyn ja kuntoutuksen toteutukseen.
Kuntoutussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon
- terapeuteilta aiemmin saatu palaute
- kuntoutuslaitoksesta saama palaute kuntoutumisen edistymisestä, tavoitteiden saavuttamisesta
- asiantuntijasuositukset jatkokuntoutuksen järjestämisestä.
Kuntoutussuunnitelma on pohjana päätöksenteolle, kun valitaan kuntoutuksen toteutustapoja. Suunnitelma ohjaa koko kuntoutusprosessia.
Vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan ihmisen omaiset tai läheiset voivat osallistua kuntoutussuunnitelmakokoukseen.
Terveydenhuollon tai muun hoitavan tahon tekemä kuntoutussuunnitelma on luonteeltaan suositus, jota käytetään muiden käytössään olevien tietojen ohella kuntoutuspäätöksen tekemiseen. Vammaiselle tai pitkäaikaisesti sairaalle ihmiselle suositeltua ja hänen hakemaansa kuntoutusta ei siis välttämättä myönnetä haettuna tai siinä laajuudessa kuin sitä on suositeltu.
Kun vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan ihmisen toimintakyvyssä tapahtuu kuntoutussuunnitelman voimassaoloaikana muutoksia, tulee kuntoutussuunnitelma päivittää.
Asiakasmaksut
Julkisen terveydenhuollon järjestämänä lääkinnällisestä kuntoutuksesta voidaan periä asiakasmaksuja asiakasmaksulainsäädännön mukaisesti. Perittävät maksut kartuttavat maksukattoa. Lue lisää asiakasmaksuista Invalidiliiton sivuilta.
Tutustu myös Invalidiliiton sopeutumista tukeviin kursseihin.
Tutustu myös Invalidiliiton avustajakoiratoimintaan.