Liikkumisen tuki osana vammaispalveluita

Vammaisten ihmisten liikkumisen perustana on esteetön julkinen liikenne. Liikkumisen tuen myöntämisen edellytys on, että vammainen henkilö ei pysty itsenäisesti käyttämään julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Itsenäisen joukkoliikenteen käyttämisen esteenä voivat olla fyysiset, kognitiiviset, psyykkiset, sosiaaliset tai aisteihin liittyvät toimintarajoitteet.

Hyvinvointialueilla on velvollisuus vammaispalvelulain perusteella järjestää kustannuksiltaan kohtuullinen liikkumisen tuki. Arvioitaessa liikkumisen tuen kohtuullisuutta huomioidaan muun muassa yksilöllinen liikkumisen tarve, matkojen tarkoitus ja määrä sekä alue, jolla paikkakunnan tai alueen asukkaat yleensä asioivat ja liikkuvat. Liikkumisen tukea voi hakea tavanomaisen elämän matkoihin sekä tarpeen edellyttämän määrän työ- ja opiskelumatkoihin.

Esteetön joukkoliikenne ja muut ensisijaiset palvelut

Esteetön ja toimiva julkinen joukkoliikenne on kaikkien liikkumisen ensisijainen lähtökohta. Julkiseen joukkoliikenteeseen kuuluvat myös kutsu- ja palveluliikenne. Joukkoliikenteen tosiasiallista soveltuvuutta arvioitaessa on huomioitava, onko liikenne vammaisen henkilön käytettävissä ja saavutettavissa siten, että hänen tarpeensa ja perusoikeutensa turvataan.

Liikkumisen tuen tarkoituksena on turvata yhdenvertaiset mahdollisuudet liikkua silloin, kun henkilö ei voi käyttää julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Liikkumisen tuella ei korvata sellaisia joukkoliikenteen puutteita, jotka heikentävät yleisesti alueen asukkaiden liikkumismahdollisuuksia.

Liikkumisen tukea olisi mahdollista järjestää myös vain osalle matkaa, jos vammainen henkilö pystyy käyttämään itsenäisesti julkista joukkoliikennettä muun osan matkaa. Tämä olisi tarkoituksenmukaista erityisesti pitkillä matkoilla. Tällöin tulee varmistaa, että siirtymät liikennevälineestä toiseen onnistuvat aiheuttamatta kohtuutonta haittaa vammaiselle henkilölle.

Liikkumisen tuki perustuu yksilölliseen tarpeeseen

Liikkumisen tuen arviointi perustuu henkilön yksilölliseen tilanteeseen ja vammasta tai sairaudesta aiheutuviin tarpeisiin. Arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi työssäkäynti, opiskelu, asiointi, harrastukset, sosiaaliset suhteet ja muut tavanomaiseen elämään kuuluvat tarpeet. Liikkumisen tuen tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja itsenäistä elämää.

Uuden vammaispalvelulain siirtymäaika

Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan 1.1.2025. Laissa on kolmen vuoden siirtymäaika. Nykyiset kuljetuspalvelupäätökset ovat voimassa päätökseen merkityn voimassaoloajan, kuitenkin enintään siirtymäajan loppuun. Päätökset on kuitenkin saatettava tämän lain mukaisiksi vammaisen henkilön aloitteesta aina tai hyvinvointialueen aloitteesta silloin, kun vammaisen henkilön palvelutarve sitä edellyttää.

Liikkumisen tuen hakeminen ja toteuttamistavat

Liikkumisen tuen hakeminen alkaa yhteydenotolla hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin. Tämän jälkeen palvelutarve selvitetään määräajassa.

Osana palvelutarpeen selvittämistä laaditaan lähtökohtaisesti asiakassuunnitelma. Jos asiakassuunnitelmaan kirjatusta sosiaalipalvelujen kokonaisuudesta poiketaan, poikkeaminen on perusteltava päätöksessä.

Hyvinvointialue myöntää liikkumisen tuen hakemuksen perusteella. Liikkumisen tuki on laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä subjektiivinen oikeus. Subjektiivinen oikeus ei kuitenkaan kohdistu tiettyyn toteuttamistapaan.

Aiemmin voimassa olleen vammaispalvelulain aikana on muodostunut oikeuskäytäntöä koskien kuljetuspalveluiden järjestämistapoja, esimerkiksi vakiotaksia. Vakiotaksin käyttäminen voi tarkoittaa esimerkiksi saman tutun taksinkuljettajan käyttämistä.

Liikkumisen tuki voidaan toteuttaa eri tavoin henkilön yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Toteuttamistapoja ovat:

kuljetuspalvelu mahdollisen saattajan avulla tai tuella
henkilökohtainen apu
saattajan apu
henkilön käyttöön annettava auto tai muu soveltuva kulkuneuvo
taloudellinen tuki auton tai muun kulkuneuvon hankintaan
muu soveltuva tapa.

Hyvinvointialueella tulee olla käytettävissään ainakin kuljetuspalvelu mahdollisen saattajan avulla tai tuella sekä henkilökohtainen apu. Toteuttamistapaa määriteltäessä on huomioitava henkilön yksilölliset tarpeet.

Hyvinvointialue voi henkilön hakemuksesta toteuttaa liikkumisen tuen siten, että tuen määrä perustuu matkojen lukumäärän sijasta euromäärään tai kilometri- ja euromäärään.

Liikkumisen tuen laajuus

Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä on oikeus saada välttämättä tarvitsemansa määrä liikkumisen tukea työ- ja opiskelumatkoihin. Työhön ja opiskeluun liittyvät liikkumistarpeet arvioidaan yksilöllisesti.

Myös yrittäjän liikkumistarpeet voivat käytännössä muodostaa työmatkoihin rinnastettavia tarpeita, jotka tulee huomioida yksilöllisessä arvioinnissa.

Työ- ja opiskelumatkojen laajuutta arvioitaessa on otettava huomioon vammaisen henkilön yhdenvertainen oikeus työntekoon ja opiskeluun sekä vammaisen henkilön yksilöllinen liikkumisen tuen tarve.

Muita kuin työ- ja opiskelumatkoja voi tehdä oman asuinkunnan alueella, oman asuinkunnan ja toiminnallisten lähikuntien välillä sekä oman asuinkunnan ja oman elämän kannalta merkittävien kuntien välillä.

Toiminnallisella lähikunnalla tarkoitetaan lähintä mahdollista kuntaa, josta vammaisen henkilön tarvitsema palvelu on saatavissa. Oman elämän kannalta merkittävällä kunnalla tarkoitetaan kuntaa, jossa vammaisella henkilöllä on tarve käydä toistuvasti perhe- tai ystävyyssuhteen, vapaa-ajan asunnon tai muun vastaavan syyn vuoksi.

Erityisestä syystä kertaluonteisia muita kuin työ- ja opiskelumatkoja voi tehdä myös muiden kuntien alueelle. Euromäärään sekä kilometri- ja euromäärään perustuvia matkoja voi tehdä koko maan alueella.

Muun tavanomaisen elämän matkoihin on oikeus saada liikkumisen tukea vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa, ellei vammainen henkilö hae tätä pienempää määrää matkoja. Vammaisella henkilöllä on oikeus tehdä matkan aikana kohtuullinen pysähdys tai poikkeama asiointia varten.

Lisätietoa: Liikkumisen tuki vammaispalveluissa (THL)

Jos palvelu ei vastaa yksilöllistä tarvetta

Jos liikkumisen tuki ei vastaa henkilön yksilöllistä tarvetta, kannattaa olla yhteydessä oman hyvinvointialueen vammaispalveluihin. Kirjalliseen hakemukseen on aina annettava kirjallinen muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. Päätökseen voi hakea muutosta määräajassa päätöksen mukana liitetyn muutoksenhakuohjeen mukaisesti.

Invalidiliiton neuvontapalvelu antaa valtakunnallisesti neuvontaa fyysisesti vammaisille henkilöille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle vammaispalveluihin ja oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Sivu päivitetty 21.09.2026