Lähikuvassa kaksi nuorta lasta käsi kädessä aikuisten kanssa istumasa lattialla.

Hallitusohjelmassa ja lapsistrategiassa tulee huomioida kaikki lapset ja nuoret

19.6.2019
Uudessa hallitusohjelmassa lapsistrategia nostetaan vahvasti esille. Sitä ehdotetaan valmisteltavan kansallisesti YK:n lastenoikeuksien sopimukseen perustuen. Pohjatyönä lapsistrategiaan tehtyihin Lapsen aika 2040- ja Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille- raportteihin on kuultu 105 tutkijaa ja asiantuntijaa. Kuulluissa tutkijoissa ei ollut kuin yksi rajattuun vamma-alueeseen erikoistunut tutkija.

Lapsistrategian tulisi pohjautua myös YK:n vammaisoikeuksien sopimukseen. Sen valmistelu vaatii vielä toimintarajoitteisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaitten lasten tilanteeseen perehtymistä ja vammaisuuden asiantuntijoiden eli lasten, vanhempien, tutkijoiden, vammaisjärjestöjen ja vertaisjärjestöjen kuulemista.

YK:n vammaissopimuksen artiklan 4 kohtaan 3 on kirjattuna, että, laadittaessa ja toimeenpantaessa lainsäädäntöä ja politiikkaa, sekä muissa vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksenteko-prosesseissa sopimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden ja heidän lähiomaistensa kanssa ja edistää heidän osallisuuttaan, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta. Näin ei ole vielä tehty.

Mielenterveys-ja päihdepalveluita nopeasti ja matalalla kynnyksellä

Hallitusohjelmassa luvataan madaltaa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen saamisen kynnystä, oikea-aikaisuutta ja saatavuutta. Nämä vaativat merkittäviä lisäresursseja, jotta niistä tulee osa toimivia peruspalveluja. Toimintarajoitteisilla nuorilla on erityisesti tarvetta näille palveluille. THL: n kouluterveyskyselyn 2017 mukaan nämä nuoret kokevat kiusaamista, syrjimistä ja he masentuvat ikätovereitaan huomattavasti enemmän. 

Liikunnan ja muiden harrastusmahdollisuuksien kehittämistä

Liikunnallisuutta, painonhallintaa, ravitsemusta ja päihteettömyyttä halutaan myös hallitusohjelmassa edistää. Tässä tulee erityisesti huomioida toimintarajoitteiset nuoret, joilla on kouluterveyskyselyn mukaan muita nuoria enemmän ongelmia kaikilla edellä mainituilla alueilla. Tuoreessa nuorisotutkimusverkoston Takuulla liikuntaa – toimintarajoitteisten lasten ja nuorten liikuntatutkimuksessa (Hakanen T. Myllyniemi S. Salasuo M. (toim.) 2019) 7-17-vuotiaat toimintarajoitteiset lapset ja nuoret liikkuvat harvemmin kuin ikätoverinsa ja heillä on vähemmän vapaa-ajan harrastuksia. Liikkumisrajoitteisilla nuorilla, joita on toisen tuoreen haastattelututkimuksen perusteella 14–29-vuoden ikäluokissa yhteensä noin 10 000, on enemmän syrjäytymistä ennakoivia riskitekijöitä kuin muilla nuorilla. Lisäksi he ovat muita nuoria tyytymättömämpiä elämänsä laatuun. (Kivelä J, Nurmi-Koikkalainen P, Ristikari T, Hiekkala S. 2019)  

Hallitusohjelmassa luvataan myös kehittää kouluissa opetuksen jälkeisiä harrastusmahdollisuuksia. Näitä suunniteltaessa pitää ottaa huomioon toimintarajoitteisten nuorten yksilölliset tarpeet, mutta ei niin, että he jossain eri huoneessa yksin tekevät eri asioita kuin muut nuoret. Tässä olisi oiva mahdollisuus esimerkiksi järjestöjen kanssa kehittää harrastustoimintaa, jossa lapset ja nuoret voisivat toimia yhdessä, toimintarajoitteista riippumatta.

Toimintarajoitteisten vammaisten lasten ja nuorten hyvän elämän edellytykset varmistettava 

Sekä hallitusohjelmasta että lapsistrategiasta löytyy aineksia toimintarajoitteisten lasten ja nuorten hyvän kasvun ja kehittymisen tukemiseksi. Tämän lisäksi täytyy kehittää tehokkaampia moniammatillisia toimintakäytäntöjä, jossa nuori, vanhemmat, koulu, nuorisotyö, lastensuojelu ja erilaiset järjestöt toimivat yhdessä. Ensiarvoisen tärkeää olisi nyt saada lapsistrategian kehittämisessä käyntiin strategiatyö toimintarajoitteisten lasten, nuorten ja heidän perheittensä hyvän elämän sujumista, lapsen kasvua ja kehitystä tukevasta neuvolatyöstä, varhaiskasvatuksesta, koulusta, harrastustoiminnasta, sekä sosiaali- ja terveyspalveluista. 
 

Jaa sosiaalisessa mediassa