Hallitusohjelmatavoitteet hautumassa

Eduskuntavaaleissa puolueet tuovat esiin tärkeänä pitämiään asioita ja pyrkivät keräämään mahdollisimman paljon ääniä saadakseen vahvan mandaatin hallitusneuvotteluihin. Puolueet, jotka neuvottelevat hallitukseen menosta, neuvottelevat myös hallituksen ohjelmasta eli asioista, jotka aikovat vallassa ollessaan hoitaa kuntoon.  

Invalidiliiton tavoite on saada puolueet kirjaamaan ohjelmaan asioita, jotka edistävät fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista. Mitä aikaisemmassa vaiheessa avainlauseita saadaan mukaan puolueiden ja ministeriöiden ohjelmapapereihin, sitä parempi. 

Palvelut turvattava

Johtaja Laura Andersson esitteli joulukuisen webropol-kyselyn tuloksia Invalidiliiton webinaarissa tammikuun alussa. Kyselyssä vastaajien tuli laittaa tärkeysjärjestykseen kuusi eri hallitusohjelmatavoiteteemaa. Webropol-kommenteissa ja webinaarikeskustelussa tehtävää pidettiin vaikeana, koska jokainen teema on tärkeä. Andersson totesikin webinaarissa, että kärkitavoitteiden valinta on aina vaikeaa, koska tärkeitä asioita on niin paljon.  

”Jos tavoitelistasta tekee pitkän ja lavean, jotta kaikki tärkeä mahtuu mukaan, on suuri riski, että ydinviesti ei hahmotu. Siksi poisvalinnat ovat välttämättömiä. On pystyttävä priorisoimaan ja painottamaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tavoitelistan ulkopuolelle jääviä asioita lainkaan edistettäisi”, sanoi Andersson.   

Webinaariin osallistui kolmisenkymmentä ihmistä, joilla oli mahdollisuus antaa omaa näkemystään tavoitevalmisteluun. Esiin nousivat muun muassa YK:n vammaissopimuksen velvoittavuus, vammaisneuvostojen asema, kuljetuspalvelumatkojen määrä, vammaispalvelulain jopa lainvastaiset tulkinnat hyvinvointialueilla sekä STM:n rooli alueiden vahvemmassa ohjaamisessa lain soveltamisen parantamiseksi. 

Kyselylomakkeen ”vapaa sana” -osiossa ehdotettiin hallitusohjelma-aiheiksi muun muassa hoitoon pääsyä ja omalääkäriä, kuljetuspalvelumatkojen määrän lisäämistä, julkisten kulkuvälineiden ja asemien esteettömyyttä, vammaispalvelulain mielivaltaisen soveltamisen lopettamista, henkilökohtaisen avun turvaamista, itsemääräämisoikeutta, yhdenvertaisuutta, ruotsinkielisiä palveluita, suojaosien palautusta sekä pistorasioiden esteetöntä sijoittelua. 

”Osa aiheista on hallitusohjelmatasoisia tavoitteita, osa ei. Kaikki kentältä tulleet huomiot hyödynnetään kuitenkin mahdollisuuksien mukaan Invalidiliiton vaikuttamistyössä”, sanoi Andersson. 

Teema-aihioiden tärkeysjärjestys kaikkien vastaajien (n=71) vastausten perusteella (huom. tekstit ovat alustavaa luonnostelua): 

1. Palvelut (Itsenäinen elämä taattava fyysisesti vammaisille ja toimintaesteisille ihmisille oikea-aikaisten, riittävästi resursoitujen palvelujen avulla)
2. Esteettömyys (Rakennusten, ympäristöjen ja asenteiden esteettömyys varmistettava)
3. Turvallisuus (Kriisitilanteisiin varautumisessa huomioitava fyysisesti vammaiset ja toimintaesteiset ihmiset)
4. Syrjintä (Fyysisesti vammaisiin ja toimintaesteisiin henkilöihin kohdistuvaa syrjintää ja vihapuhetta ei sallita)
5. Työelämä (”Sopivaa työtä kaikille” eli fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten työllisyysaste saatava nousuun)
6. Osallisuus (Fyysisesti vammaisia ja toimintaesteisiä ihmisiä kuultava ja osallistettava aktiivisesti myös heitä edustavien järjestöjen kautta) 

Invalidiliiton jäsenyhdistyksiin kuuluvien vastaajien (n = 40) osalta tulos on muilta osin sama, mutta syrjintäteema nousi heillä turvallisuuden edelle. 

Pitkäjänteistä vaikuttamistyötä

Andersson totesi webinaarissa, että kyselyyn vastanneiden määrä ei ole kovin suuri eikä sen perusteella tehdä sitovia ratkaisuja, mutta vastaajien näkemys antaa toki suuntaa jatkovalmisteluun.  

”Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille. Kirjauksia viimeistellessämme tarkastelemme yhteiskunnallista toimintaympäristöä ja pohdimme sitä taustaa vasten, mitkä tavoitteet nostamme vaikuttamistyön kärjiksi. On mietittävä tarkasti, millainen sanoitus ja tulokulma toimii parhaiten, kun haluamme kiinnittää erityisesti niiden tahojen huomion, jotka eivät vielä tunne jäsenistömme arkea ja tarpeita.”  

Andersson muistutti, että vaikka hallitusohjelmakirjaukset ovat tärkeitä, asioita voi onneksi edistää ohjelman ulkopuolellakin.  

”Aktiivinen sidosryhmäyhteistyö on avainasemassa, kun edistämme Invalidiliiton vision ’Yhdenvertainen ja esteetön Suomi’ toteutumista. Toimimme tasapuolisesti kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa ja viemme liiton tavoitteita eteenpäin pitkäjänteisesti. Neljän vuoden välein pidettävät eduskuntavaalit ja niitä seuraavat hallitusohjelmaneuvottelut ovat keskeinen yhteiskunnallisen vaikuttamisen paikka kaikille järjestöille, mutta tarjoamme päättäjille luotettavaa tietoa ja ratkaisuehdotuksia myös vaalien välillä”, Andersson sanoi.

Invalidiliiton hallitusohjelmatavoitteet julkaistaan kevään 2026 kuluessa.