Vanhempi vaaleahiuksinen nainen mustassa takissa rollaattorin kanssa jalkakäytävän puolella yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä. Pyörätien puolella ajaa takana vanhempi mies pyörällä pyöräilykypärä päässä.

Huomioi liikuntarajoitteiset erityisesti yhdistetyillä väylillä

7.6.2019
Kesään kuuluu monia eri tapoja liikkua paikasta toiseen, ja yhdistetyillä pyöräteillä ja jalkakäytävillä riittää vilskettä. Invalidiliitto ja Liikenneturva muistuttavat, että erityisesti nopeammin etenevien on otettava huomioon liikuntarajoitteiset ja muut hitaammin kulkevat – kaikkien on mahduttava turvallisesti samoille väylille.

Yhdistetyillä pyöräteillä ja jalkakäytävillä liikkuu etenkin kesäaikaan monenlaista kulkijaa – on esimerkiksi pyöräilijöitä, kävelijöitä, pyörätuolilla liikkuvia, rullaluistelijoita ja potkulautailijoita. Sanomattakin on selvää, että nopeuserot eri liikkujaryhmien kesken voivat olla huomattavia, esimerkiksi pyöräilijän ja rollaattoria käyttävän kohdatessa.

”Nopeammin liikkuvien, siis esimerkiksi pyöräilijöiden, on muistettava kiinnittää erityistä huomiota niihin, jotka etenevät hitaammin. Kaikki eivät pysty reagoimaan nopeasti esimerkiksi tilanteessa, jossa bussista poistuttaessa pyörätie kulkee aivan vierestä. Nopeuden alentaminen tilanteen vaatimalle tasolle on hyvä keino – silloin ehtii havainnoida tilanteita aiemmin ja toimia niiden mukaisesti”, ohjeistaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski.

Vaikka ihmisellä ei olisi apuvälinettä kuten pyörätuolia, voi hänellä siltikin olla jokin vamma tai muu syy, joka tekee liikkumisesta ja reagoimisesta hitaampaa. Tämä koskee esimerkiksi monia iäkkäitä. Moni voi kokea turvattomuutta, jos tuntee jäävänsä muun liikenteen jalkoihin.

”Kaikilla ihmisillä on oltava oikeus liikkua. Jotta liikkuminen olisi esteetöntä ja yhdenvertaista, on kaikki liikkujat otettava huomioon – eikä pelkästään infran suunnittelussa, vaan siten, että kaikki kulkijat ottaisivat toisensa ja heidän mahdolliset rajoitteensa huomioon”, korostaa Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Ari Kurppa.

Liikenne on viestintää – ja yhteispeliä

Toimiva liikenne perustuu sääntöjen noudattamiseen sekä liikkujien väliseen viestintään. Pyörällä liikkuvan ei kannata arastella soittokellon käyttöä ilmoittaakseen itsestään, mutta myös muunlainen viestintä on monissa tilanteissa tarpeen. Esimerkiksi kättään voi heilauttaa kiitokseksi tai katsekontaktin ottamalla osoittaa, että on huomannut toisen kulkijan.

”Ohitustilanteissa ei kuitenkaan voi automaattisesti olettaa, että toinen on havainnut sinut, vaikka soittaisikin kelloa tai yrittäisi viestiä muilla keinoin. Kuulovammainen ei välttämättä kuule pyörän soittokelloa, eikä näkövammainen välttämättä näe, vaikka lähestyisit häntä edestä päin. Siksi kannattaa tehdä ohitus joka tapauksessa riittävän etäältä”, sanoo Kurppa.

Sekin on hyvä muistaa, ettei pyörätuolia tai rollaattoria käyttävä pysty kääntymään tai siirtymään väylän sivuun yhtä nopeasti kuin fyysisesti terve ihminen. Jos väylä on hetkellisesti ruuhkainen, kannattaa suosiolla hidastaa.

”Nopeammin liikkuvan ei siis kannata yrittää tuikata ohi pienestä raosta, vaan varmistaa että tilaa ympärillä on riittävästi. Matkanteko ei juurikaan hidastu, vaikka hetken joutuisikin etenemään hitaammin”, Kalmakoski muistuttaa.


Lisätietoja:

esteettömyysasiantuntija Ari Kurppa, Invalidiliitto, p. 050 430 7268, ari.kurppa@invalidiliitto.fi
yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski, Liikenneturva, p. 020 7282 380, eero.kalmakoski@liikenneturva.fi


 

Jaa sosiaalisessa mediassa