Invalidiliiton viesti hyvinvointialueille: Vammaisten ihmisten palvelut on turvattava heikossakin taloustilanteessa

Invalidiliittoon tulee enenevässä määrin yhteydenottoja, joiden viesti on samansuuntainen: vammaiset ihmiset eivät saa heille lakisääteisesti kuuluvia palveluitaan riittävässä määrin. Tilanne on ollut jo pitkään huono, kun moni vammainen joutuu hakemaan valitusteitse omia oikeuksiaan, mutta nyt kierre vaikuttaa kiihtyvän. ”Invalidiliittoon tulee huolestuttavia yhteydenottoja vammaisilta ihmisiltä ja heidän läheisiltään. Huolimatta yksilöllisestä erityisen tuen tarpeesta monille heistä tarjotaan vammaispalveluiden sijasta sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja, kuten kotihoitoa ja tukipalveluja. Nämä palvelut eivät kuitenkaan aina ole riittäviä, eivätkä voi turvata aktiivista ja itsenäistä elämää vammaiselle ihmiselle. Tietoomme on tullut tilanteita, joissa vammainen henkilö on jäänyt sänkynsä vangiksi, kun henkilökohtainen avustaja ei aamulla saavukaan avustamaan häntä. Lisäksi yli 65-vuotiailta vammaisilta evätään tai heiltä vähennetään julkisen terveydenhuollon tarjoamaa kuntoutusta. Herää huoli toteutuvatko vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeudet hyvinvointialueilla”, Invalidiliiton neuvontapalvelua luotsaava kehitysvastaava Tuija Mäkelä luettelee.

Vammaispalvelujen tulee olla oikea-aikaisia ja tarkoituksenmukaisia, jotta vammaiset henkilöt voivat käydä töissä, opiskella ja elää omannäköistä elämää. Vammaiset ihmiset ovat usein pitkäaikaisesti, osa jopa elämänmittaisesti riippuvaisia palvelujärjestelmästä ja viranomaispäätöksistä, tämän vuoksi moni heistä on asiakkaana haavoittuvassa asemassa ja riippuvainen palvelujärjestelmän toimivuudesta. Tällä hetkellä palvelujen ulkopuolelle jää henkilöitä, joille palvelut lain mukaan kuuluisivat. Työvoimasta on pulaa koko sote-sektorilla ja se näkyy myös vammaispalveluissa aikataulujen venymisessä ja käyntien peruuntumisena. 

Hyvinvointialueiden rahoitus on ratkaistava kestävällä tavalla

Hyvinvointialueiden tiukka taloustilanne on yleisesti tiedossa. Vammaisten henkilöiden lakisääteisistä palveluista ei kuitenkaan voi leikata. YK:n vammaisoikeussopimus on ratifioitu 10.6.2016 Suomessa osaksi lainsäädäntöä. Yleissopimus velvoittaa toteuttamaan vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeudet täysimääräisesti. Vammaispalvelulaki on vammaisten ihmisten sosiaalipalveluita koskeva erityislaki ja valtaosa palveluista on subjektiivisia oikeuksia. Subjektiiviset oikeudet ovat määrärahoihin sitomattomia eli ehdottomia oikeuksia vaikeasti vammaisen itsenäisen elämän ja osallisuuden varmistamiseksi.  

Hyvinvointialue on velvollinen järjestämään erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat palvelut taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Näihin kuuluvat mm. kuljetuspalvelut ja henkilökohtainen apu. Kielteisiä päätöksiä tai palvelun heikennystä ei voida perustella siten, ettei subjektiivisiin oikeuksiin ole varattu riittävästi määrärahoja.  

”Hyvinvointialueiden taloudellinen ahdinko on ratkaistava tavalla, joka ei kasvata laskua lähitulevaisuudessa. Tarvitaan palvelurakenteen hallittua uudistamista, mutta tämä pitäisi tehdä vammaisten henkilöiden yksilölliset tarpeet huomioiden ja yhteistyössä palveluiden käyttäjien ja järjestöjen osaamista hyödyntäen. Myöskään ennaltaehkäisevistä palveluista ei pidä säästää, koska pitkällä aikavälillä nämä säästötoimenpiteet lisäävät kustannuksia raskaimmissa palveluissa”, Invalidiliiton toimitusjohtaja Janne Juvakka korostaa. 

Invalidiliitto pitää tärkeänä, että hyvinvointialueiden rahoitus on riittävän suuri, jotta se voi huolehtia niin lakisääteisistä kuin ennaltaehkäisevistäkin palveluista asianmukaisesti, ja että alueiden työntekijät pystyvät hoitamaan tehtävänsä eettisesti kestävällä tavalla asiakasta ja omaa työtään arvostaen. Invalidiliitto muistuttaa myös, että hyvinvointialueiden vammaisneuvostot on osallistettava aidosti kaikkeen päätöksentekoon, joka koskettaa vammaisia henkilöitä.

Lisätiedot:

Laura Andersson, yhteiskuntasuhdejohtaja, 040 751 7225

Mirva Kiiveri, vastaava järjestöasiantuntija, 044 765 0658