Nuori nainen sähköpyörätuolissa katukäytävällä. Taustalla auringonpaistetta puiden lehtien lomasta.

Liikkumisen apuvälineet edistävät yhdenvertaisuutta

5.11.2019
Toimintakykyä tukevat liikkumisen apuvälineet lisäävät vammaisen ihmisen itsenäisyyttä, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Tämä käy ilmi tuoreesta Invalidiliiton apuvälinekyselystä, jossa kartoitettiin apuvälineiden käyttäjien kokemuksia liikkumisen apuvälineiden merkityksestä ja julkisen terveydenhuollon apuvälineprosesseista.

– Apuvälineet ovat tärkeitä vammaisille ihmisille, sillä ne kompensoivat toimintakyvyn rajoitteita ja ovat siten välttämättömiä päivittäisissä toimissa, Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija Riitta Saksanen sanoo.

Apuvälineestä saatavan hyödyn lisäksi kyselyyn vastaajat kokivat tärkeäksi sen, että apuvälineen käyttöön myös opastetaan. 91 prosenttia vastaajista oli saanut ohjausta apuvälineen käyttöön. Yleisemmin sitä oli saatu terveydenhuollosta tai apuvälinetoimittajalta.

– Ohjausta on mahdollista saada myös vertaistukihenkilöltä, jolloin kokemustieto auttaa konkretisoimaan apuvälineellä liikkumiseen liittyviä ongelmakohtia ja etsimään ratkaisuja niihin, Invalidiliiton TuleApu-hankkeen hankevastaava Maarit Honkasola sanoo.

Apuvälineen pitää toimia siinä tarkoituksessa, mitä varten se on hankittu. Toimivat apuvälineet voivat vähentää myös tarvetta käyttää muita palveluja. Toimintakykyä tukevat myös asianmukaiset apuvälineet, jotka on tarkoitettu erikseen sisällä ja ulkona liikkumiseen.

Osalla kyselyyn vastaajista kynnys ottaa liikkumisen apuväline käyttöön on ollut korkea, mutta käyttöönoton myötä on ymmärretty apuvälineen tärkeys. Tärkeää on myös, että vammaisia ihmisiä kuullaan apuvälineasiassa, jotta kokonaistilanne tulisi paremmin huomioiduksi.

Haasteellisina vastaajat pitivät apuvälineprosessin kestoa ja apuvälineen huoltomahdollisuuksia. Koska apuväline on usein rakennettu yksilöllisten erityistarpeiden mukaan, apuvälineprosessi voi kestää jopa puolesta vuodesta vuoteen.  Yleisin syy tähän on, että alkuperäistä lähetettä joudutaan täydentämään eri asiantuntijalausunnoin. Toimivan apuvälineen käyttöön saamisen viivästyminen heikentää vammaisen ihmisen itsenäisyyttä ja osallisuutta odotusaikana.

Myös mahdollisuus huoltaa apuväline arkipäiväisin, vain virka-aikaan, koettiin liian rajoittavaksi. Tämä on aiheuttanut vastaajille jopa kohtuuttomia vaikeuksia selviytyä arjen toiminnoista ja vastuista. Huollon toimivuuden osalta nähdään kehitettävää saavutettavuuden ja huoltoaikojen lyhentämisessä. Lisäksi pidetään tärkeänä saada korvaava apuväline käyttöön huollon ajaksi.

Invalidiliitto toteutti liikkumisen apuvälinekäytäntöihin liittyvän kyselyn 26.8.–22.9.2019. Vastauksia tuli yhteensä 198 sijoittuen maantieteellisesti kaikkien yliopistosairaaloiden alueelle. Pääosa vastaajista edustaa ikäryhmää 30–62-vuotiaat ja yleisin käytössä oleva apuväline on pyörätuoli. Monella vastaajalla on kuitenkin käytössään useampi liikkumisen apuväline. Vastaajien apuvälineet oli luovutettu tasaisesti jakautuen joko erikoissairaanhoidosta (39 %) tai perusterveydenhuollosta (36 %). Vastaajista 25 % on hankkinut apuvälineensä muulla tavalla.

Lue koko kysely tästä >> 

Lisätietoja:

Riitta Saksanen, riitta.saksanen@invalidiliitto.fi

Maarit Honkasola, maarit.honkasola@invalidiliitto.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa