Liikkumisrajoitteiset nuoret haluavat hyödyntää digitaalisuutta toiminnassaan

Invalidiliiton ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian tutkimus tarkasteli liikkumisrajoitteisten nuorten mahdollisuuksia mielekkäisiin aktiviteetteihin ja toimintamuotoihin yhteiskunnassa. Tutkimuksessa tarkasteltiin nuoria kiinnostavia tapoja toimia ja asioita, jotka estävät niiden aloittamisen.

– Saimme selville, että monia nuoria kiinnostaa yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja etenkin vammaisten aseman parantaminen, sanoo tutkija Susan Eriksson.

Yksittäisistä toimintamuodoista nuoria kiinnosti erityisesti digitaalisen teknologian tarjoamat laajat mahdollisuudet tuottaa mielekkäitä aktiviteetteja. Digitaalisen toiminnan ympärille on mahdollista luoda paitsi pelaamiseen, koodaamiseen ja ohjelmointiin, myös monenlaiseen muuhun luovaan toimintaan liittyviä kulttuurisia ryhmittymiä ja verkostoja, vaikuttamiskanavia, harrastuksia ja fanikulttuureita sekä jopa ansaitsemisen mahdollisuuksia. Näiden uusien toimintamuotojen lisäksi digitaalisuus innostaa paitsi sinänsä, myös luovan toiminnan ja oppimisen mahdollistavana välineenä – erilaiset sovellukset tarjoavat välineitä taiteelliseen luovuuteen, mutta myös esimerkiksi hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja elämänhallintaan.

Kuitenkin myös yhteisöllisyys muiden nuorten kanssa nousi olennaisesti esiin, ja siihen liittyvien toimintamuotojen kehittämistä pidettiin tärkeänä.

– Esteellisyys, syrjintä ja henkilökohtaisen avun puute koettiin suurimmiksi esteiksi mielekkään toimintamuodon aloittamiselle, jatkaa Susan Eriksson.

– Rakennetun ympäristön esteettömyyden lisäksi esteettömyys ja saavutettavuus koskevat myös esimerkiksi liikenne- ja matkailu- ja ravitsemuspalveluita tai vaikkapa verkkopalveluita. Syrjintä on noussut vahvasti esiin myös aiemmassa OLVI-rahoitteisessa tutkimuksessa, jonka 1. osa julkaistiin viime viikolla, kertoo Invalidiliiton tutkimusjohtaja Sinikka Hiekkala.

– Osallistumiskeinojen lisääminen on yksi tapa ehkäistä ja estää syrjäytymistä. Henkilökohtainen apu on tähän yksi ratkaisu, jatkaa Hiekkala.

Liikkumisrajoitteisten nuorten haastatteluja tehtiin yhteensä 17 ja niihin osallistui yhteensä 27 nuorta. Tutkimus rahoitettiin Invalidiliiton OLVI-säätiöltä saamasta apurahasta sekä Invalidiliiton ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian omarahoituksella. Tutkimus on toinen osa tutkimushankkeesta, joka selvitti valtakunnallisesti fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten nuorten määriä sekä heidän tarpeitaan ja toiveitaan mielekkäistä toimintamuodoista yhteiskunnassa. Ensimmäisessä osassa selvitettiin fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten nuorten määriä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Tänään julkaistussa toisessa osassa nuoret kertoivat tarpeistaan ja toiveistaan. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelumenetelmällä fokusryhmä- ja yksilöhaastattelujen avulla alueellisesti eri puolilla maata asuvien nuorten keskuudesta.

Eriksson, Susan (2019) Vammaisten asema, vaikuttaminen ja digitaalisuus –- liikkumisrajoitteisten nuorten kiinnostuksen kohteet ja mielekkäät toimintamuodot yhteiskunnassa. Invalidiliiton julkaisuja R.29., 2019

Lisätietoja: 

Susan Eriksson, tutkija, susan.eriksson@xamk.fi, p. 040 684 7702

Sinikka Hiekkala, tutkimusjohtaja, sinikka.hiekkala@invalidiliitto.fi, p. 0500 362 623.