Volttimedia Oy:n toimitusjohtaja Sanna Mönkkönen miehensä kanssa liikuntasalissa. Taustalla puolapuut.

Tarvitaan lisää rohkeutta ajatella laajemmin

16.4.2020
Volttimedia Oy sai palkkatuen avulla nopeasti työntekijän. Työntekijän löytymistä edistivät niin TE-palvelujen Työllistä taidolla -palvelu kuin Invalidiliiton Sopivaa työtä kaikille -konsepti.

Volttimedia Oy:n toimitusjohtaja Sanna Mönkköseen oltiin yhteydessä TE-palvelujen Työllistä taidolla -palvelusta, jossa yrittäjä saa neuvontaa työvoiman hankkimisesta ja työnantajuudesta.

- Kartoitimme eri asioita, kuten palkkatukea, jonka kautta voisi saada työntekijän työllistettyä.

Volttimedia Oy on vuonna 2015 perustettu yritys, joka tarjoaa liikunta- ja viestintäpalveluja. Syksystä 2018 lähtien yrityksellä on ollut käytössä oma esteetön liikuntasali.

Palkkausasia jäi hieman kesken, mutta sitten Mönkköseen oltiin uudelleen yhteydessä ja hänelle esiteltiin Invalidiliiton Sopivaa työtä kaikille -konseptia. Liikkkumisesteisyys ja vammaisuus on Mönkköselle tuttu asia, sillä hänen miehensä, joka on myös Volttimedia Oy:n osakas, on neliraajahalvaantunut ja liikkuu pyörätuolilla.

- Yrityksenä emme pelkää sitä, jos jollakulla on rajoitteita. Tuli tunne, että arvolähtökohtaisesti tämä olisi meille oikea tapa etsiä työntekijää.

”Tässä on oikea ihminen tähän työhön”

Sopivaa työtä kaikille -konseptissa palveluntuottajana toimiva SpringHouse Oy lähti viemään asiaa eteenpäin ja aika nopeasti löytyi esiteltäväksi työnhakija, Kira, Mönkköselle.

- Kun käytiin Kiran kanssa asioita läpi ja keskustelin hänen kanssaan, tuli nopeasti olo, että tässä on oikea ihminen tähän työhön. Päätin, että en edes haastattele muita.

Kira aloitti hallinnolliset työt Volttimedia Oy:ssä helmikuun alussa.

- Itse teen paljon etätöitä kotoa, joten sovimme Kiran kanssa, että teemme etätöitä. Kira käy myös meillä kotona. Mieheni vuoksi koti on esteetön, joten meillä pystyy liikkumaan pyörätuolilla.

Epätyypillinen alku lähti hyvin liikkeelle

- Meillä on sujunut tosi hyvin. Itse lähdin 1,5 viikon perehdyttämisen jälkeen kahdeksi viikoksi lomalle Intiaan. Kira selvisi siitä ajasta loistavasti.

Kiralla oli apunaan hallintoasioissa yrityksen Game of Skills -salin ohjaajia, joilta hän saattoi kysyä asioita.

- Mulla oli kauhean hyvä mieli siitä, että hän pystyi tarttumaan töihin, vaikka alku oli hyvin epätyypillinen. Nytkin olen vallitsevassa tilanteessa iloinen, että pystyn jakamaan asioita, ja yhdessä setvitään tilannetta.

Koronaepidemian vuoksi Volttimedia Oy:n sali piti sulkea. Myös viestintäpalveluihin on tullut peruutuksia.

- Nyt on rauhaa ja aikaa kehittää toimintaa. Heti oli selvää, että Kirasta pidän kiinni niin kauan kuin on mahdollista.

Kaikilla on jonkinlaisia rajoitteita

Invalidiliiton Sopivaa työtä kaikille -konseptin kantavana ajatuksena on, että vaikka ihmisellä olisi jokin haaste – sairaus, vamma tai muu este – jokaisella on mahdollisuus työhön, kunhan sopiva työ ja tuki löytyvät. Mönkkönen on ehdottomasti samaa mieltä.

- Usein työnantaja ei edes näe sellaista vaihtoehtoa, että voisi työllistää ihmisen, jolla on jokin rajoite. Tämän taustalla voi olla pelkoa ja se, ettei ole ollut tekemisissä esim. vammaisten ihmisten kanssa. Aika monella meillä, vaikka liikuntakyky olisikin normaali, on omia rajoitteita eri asioiden suhteen. Vammaisten ihmisten rajoitteet ovat näkyviä, mutta käytännössä ne voivat olla pieniä asioita.

Lisää eläviä esimerkkejä

Jotta yhä useampi vammainen pääsisi töihin, Mönkkönen kaipaa lisää esimerkkejä.

- Vammaisten ihmisten pitäisi näkyä ja kuulua enemmän yhteiskunnassa. Kaikki eivät edes välttämättä ymmärrä, että yhteiskunnassa on paljon ihmisiä, jotka toimivat toisella tavalla.

Mönkkönen toivoo myös, että Volttimedia Oy toimisi rohkaisevana esimerkkinä.

- Toivon, että nämä asiat, mitä me teemme, että mieheni valmentaa ja ohjaa salilla ja Kira hoitaa hallinnollisia asioita, olisivat jollekin rohkaiseva esimerkki ajatella asioita laajemmin.

Mönkkösen mies ohjaa myös paljon lapsiryhmiä ja lapset suhtautuvat vammaisuuteen uteliaasti, mutta avoimesti.

- Toivon, että nämäkin kontaktit jäisivät siemeniksi lapsiin. Että jonakin päivänä, kun he ovat aikuisia, heille olisi jäänyt mieleen kokemus pyörätuolilla liikkuvasta ihmisestä. Että näistä siemenistä kasvaisi suvaitsevaisuutta.

Teksti: Kirsi Tervamäki

Kuvat: Milla Vahtila ja Sanna Mönkkönen

 

 

Jaa sosiaalisessa mediassa