Työnantajamalli - vahva valinnanvapauden toteuttaja

15.2.2018
Henkilökohtaisen avun työnantajamalli ja sen keskeiset hyödyt olivat keskustelun aiheena, kun vammaisjärjestöjen yhteinen Operaatio itsenäinen elämä ja eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmä (VAMYT) järjestivät infotilaisuuden vammaislainsäädännön uudistuksesta 14. helmikuuta.
Kuva
Operaatio itsenäisen elämän infotilaisuuden yleisöä Kansalaisinfossa

 

Vammaislainsäädännön uudistuksen tavoitteena on vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden tukeminen ja vahvistaminen. 

– Emme ole pudottamassa mitään asioita uudistuksessa pois, ja henkilökohtainen apu säilyy edelleen subjektiivisena oikeutena, sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Jaana Huhta sanoi.

Huhta myös rauhoitteli yleisöä, joka oli huolissaan siitä, että työnantajamalli ei olisi enää maakuntauudistuksen jälkeen käytettävissä.

– Työnantajamalli tulee säilymään maakunnissa yhtenä tapana järjestää henkilökohtainen apu.

Myös eduskuntaryhmien edustajat olivat kaikki yhtä mieltä siitä, että työnantajamalli tulee säilyttää myös tulevaisuudessa.

– On tärkeää, että subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun säilyy ja vahvistuu sekä että kaikki eri mallit järjestää henkilökohtaista apua säilyvät. Lähtökohtana tulee olla palveluntarjoajan eli vammaisen ihmisen näkökulma, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenvuoron esittänyt Sari Sarkomaa sanoi.

Muiden eduskuntaryhmien puheenvuorot käyttivät Hanna-Kaisa Heikkinen (keskusta), Ritva Elomaa (perussuomalaiset), Vesa-Matti Saarakkala (sininen), Katja Hänninen (vasemmistoliitto) ja Sari Tanus (kristillisdemokraatit).

– Henkilökohtainen apu on yksi vammaispolitiikan saavutusten helmiä: apua tarvitseva vammainen ihminen voi sen avulla tehdä kaikkea mitä muutkin ihmiset. Vammainen ihminen itse tietää parhaiten, millaista apua hän tarvitsee elämässään. Hänelle pitää antaa myös tarvittaessa ohjausta ja neuvontaa tähän päätöksentekoon, eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Johanna Karimäki sanoi.

Invalidiliiton lakimies Elina Nieminen toi keskusteluun vapausoikeudellisen elementin.

– Työnantajamalli eroaa kaikista muista sosiaalihuollon palveluista siinä, että avustussuhde perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen työsuhteeseen, ja työnantajalla on siinä työoikeudellinen ns. direktio-oikeus. Vammainen ihminen on siis itse vastuussa avustamisesta, myös juridisesti. Apu ei määräydy ulkopuolisen tahon toimesta. Tässä vammainen ihminen määrittelee ja kantaa vastuun valinnoistaan noudattaen työlainsäädännön velvoitteita. 

Niemisen mielestä sote- ja maakuntarakenneuudistus sekä tulevat lakiuudistukset mahdollistavat työnantajamallin paremman organisoinnin, kehittämisen ja käytännön toteuttamisen. Työnantajamalli on itsessään vahva valinnanvapauden toteuttaja vammaiselle ihmiselle ja se tulee turvata kaikissa maakunnissa. Niille vammaisille, jotka eivät kykene tai halua toimia työnantajana, tulee apu toteuttaa aina parhaiten, turvallisimmin ja asiakkaan etu huomioon ottaen muulla tavoin.

Vammaisfoorumin varapuheenjohtaja Sari Kokko kertoi näkövammaisen ihmisen näkökulman, joka itse tarvitsee henkilökohtaista apua jokapäiväisessä elämässään. 

– Työnantajamalli mahdollistaa sen, että me vammaiset ihmiset voimme tehdä samoja asioita samalla tai hieman eri tavalla kuin muutkin: käydä töissä, opiskella ja elää tavallista elämää., Kokko tiivisti.

Teksti ja kuva: Kirsi Tervamäki

Jaa sosiaalisessa mediassa