Vammaisiin naisiin kohdistuvaan väkivaltaan on puututtava tiukemmin
6.3.2026
Vammaiset henkilöt kokevat enemmän väkivaltaa kuin muu väestö. Erityisesti vammaisten naisten kokema väkivallan uhka on moninkertainen vammattomiin verrattuna. Vammaisten henkilöiden kokema väkivalta on usein lähisuhdeväkivaltaa. Suuri osa jättää kertomatta kokemastaan väkivallasta, sillä avun saaminen koetaan vaikeaksi.
Tutkimusten mukaan vammaisilla naisilla on noin 2–4 kertaa suurempi uhka kohdata väkivaltaa. Yhteisön sisältä löytyy myös erityisiä haavoittuvuuksia, esimerkiksi kehitysvammaisten tyttöjen ja naisten uhka kohdata seksuaalista väkivaltaa on arvioitu 4–10 kertaa suuremmaksi kuin vammattomilla naisilla. Yleisimmin kyse on lähisuhdeväkivallasta.
”Vammaisiin ihmisiin kohdistuva rikollisuus on usein ns. piilorikollisuutta, koska vammaiset ihmiset voivat olla riippuvaisia tekijästä. Väkivallan tekijä saattaa esimerkiksi auttaa uhria päivittäisissä toimissaan, jolloin kynnys tehdä rikosilmoitus on korkea ja pelko tulevaisuudesta voi estää ilmoituksen tekemisen”, Invalidiliiton juristi Henrik Gustafsson kertoo.
Tietoa, luottamusta ja toimenpiteitä lisättävä
Vammaisiin tyttöihin ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja sen erityispiirteistä tulisi kouluttaa systemaattisesti niitä ammattilaisia, jotka kohtaavat työssään väkivaltaa kokeneita. Myös luottamusta on rakennettava johdonmukaisesti, sillä vammaisten henkilöiden luottamus viranomaisia kohtaan on usein alhaisempaa muuhun väestöön verrattuna.
”Epäluottamus voi johtaa esimerkiksi siihen, että väkivaltaa kohdannut henkilö ei uskalla kertoa asiasta viranomaisille. Epäluottamus kohdistuu moneen kohtaan prosessia: ei uskota viranomaisten kuuntelevan ja uskovan vammaisen naisen kertomaa, kertomaa vähätellään tai ei uskota ilmoituksien johtavan mihinkään toimenpiteisiin”, Rusetti ry:n järjestöasiantuntija Jaana Tiiri avaa.
Vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi tulisi varmistaa, että vammaiset tytöt ja naiset saavat tarvittavaa tietotaitoa väkivallasta, siltä suojautumiselta, väkivallan eri muodoista ja vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteistä. ”Esimerkiksi koulumateriaaleihin tulisi lisätä tietoa vammaisten seksuaalioikeuksista, vammaiserityisestä väkivallasta ja siltä suojautumiselta. Vammaisten naisten omien yhteisöiden järjestämien väkivaltaan ja siltä suojautumiseen liittyvien koulutusten rahoitus on turvattava” Rusetti ry:n järjestöpäällikkö Anni Täckman sanoo.
Rusettia huolettaa myös vammaisten tyttöjen ja naisten kohtaama väkivalta vammais- ja muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Rusetti on vuonna 2025 kerännyt jo yli 70 kokemusta vammaisten henkilöiden kuljetuspalveluissa tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta. ”Huolestuttavaa on, että esimerkiksi kuljetuspalveluiden käyttäjille ei ole selkeää väkivallasta ilmoittamisen väylää. Tämä vaikeuttaa sitä, että palveluita voisi käyttää ilman pelkoa väkivallasta”, Anni Täckman toteaa.
Tukea ja palveluita väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille
Suomessa on monenlaisia tukipalveluita väkivaltaa kokeneille aina akuutista hädästä turvaan pääsemiselle turvakotiin järjestöjen tarjoamiin tukipalveluihin väkivaltaa kokeneille. Eri puolilla Suomea toimii esim. Seri-tukikeskuksia, jotka auttavat seksuaaliväkivallan uhreja ja Nollalinja pitää yllä 24/7 auki olevaa puhelinlinjaa, josta saa apua ja tukea.
”Haasteena on, että osa näistä apu- ja tukipalveluista ovat vammaisten tyttöjen ja naisten saavuttamattomissa. Esimerkiksi turvakotien esteettömyys ei ole vielä riittävällä tasolla, vaikka tilanne onkin parantunut”, Jaana Tiiri kertoo.
Teemasta löytyy lisää tietoa esim. Rusetin verkkosivujen tietopankista. Rusetti on myös tuottanut videomateriaalia väkivallasta ja siltä puolustautumisesta.
Lue lisää