Vammaispalvelulaki käsiteltävä tällä vaalikaudella

18.12.2018
Invalidiliitto on tehnyt tällä syyskaudella vahvaa vaikuttamistyötä eduskunnassa, jotta vammaispalvelulaki saataisiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn.

Yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson ja lakimies Elina Nieminen ovat tavanneet lähes kaikkien puolueiden StV-ryhmät. Osa tapaamisista on toteutettu yhdessä Näkövammaisten liiton järjestöjohtaja Sari Kokon kanssa. Järjestöjen intressi asiassa on yhteinen: lakiesitys halutaan pikaisesti valiokuntaan, jotta se ehtisi hyväksytyksi ennen vaalikauden loppua.

– Invalidiliitto pitää vammaispalvelulain uudistusta erittäin hyvänä kokonaisuutena. Se on valmisteltu huolellisesti ja suurella ammattitaidolla sosiaali- ja terveysministeriössä, ja mikä tärkeintä, valmistelu on tehty yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa. Esitys sisältää monia perusteltuja ja paljon pohdittuja parannuksia, jotka poistavat eri vammaryhmien välistä eriarvoisuutta, sanoo Andersson ja jatkaa:

– Keskustelut kansanedustajien kanssa ovat olleet tarpeellisia. Vammaispolitiikassa on paljon yksityiskohtia, joista on ollut hyödyllistä keskustella kasvotusten sisältöjen selventämiseksi. Ilahduttavaa on ollut huomata, kuinka edustajat puoluekannasta riippumatta pitävät vammaisten asiaa tärkeänä. Toivottavasti tämä heijastuu myönteisesti lakiesityksen saamisessa käsittelyyn. Tiedämme, että sote-uudistuksen pitkään tukkimassa valiokunnassa aikataulupaine on valtava.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaryhmät ja Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson ja lakimies Elina Nieminen.

Laki edistää yhdenvertaisuutta

Vammaispalvelulakiesityksen läpileikkaava periaate on yhdenvertaisuuden edistäminen. Vammaisille ihmisille välttämättömät ja usein elämänmittaiset palvelut on säilytetty esityksessä subjektiivisina oikeuksina.

– Olemme kertoneet kansanedustajille, kuinka tärkeää on, että esitys korostaa vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden määrittävän palveluita. Palveluiden subjektiivinen oikeus ja maksuttomuus edistävät yhdenvertaisuutta ja vammaisten henkilöiden oikeusturvaa. Henkilökohtaisen avun järjestämistapojen vahvistaminen on hyvä parannus. Esimerkiksi se, että ketään ei enää voisi pakottaa työnantajaksi vasten tahtoaan, lisää henkilökohtaisen avun toimivuutta ja on inhimillisesti katsoen erittäin viisas linjaus, toteaa Nieminen.

Lakiesityksessä ehdotetaan, että subjektiivisista oikeuksista valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttäisi valituslupaa.

– Tämä heikentäisi vammaisten ihmisten oikeusturvaa. Useimmiten nimenomaan vasta korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn jälkeen vaikeimmin vammaiset henkilöt ovat saaneet oikeuden vammaispalveluilleen. Olemme tuoneet keskusteluissa esiin, että lakiesitystä olisi hyvä muuttaa siltä osin, että subjektiivisista oikeuksista olisi jatkossakin mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman valituslupamenettelyä.

Jaa sosiaalisessa mediassa