Kuntoutus on investointi osallistumiseen, toimintakykyyn ja hyvään elämään

Invalidiliitto on ollut keskeisessä roolissa kansallisen FinSCI-tutkimuskokonaisuuden suunnittelussa, toteutuksessa ja koordinoinnissa yhteistyössä yliopistosairaaloiden, tutkijoiden, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä selkäydinvammaisten henkilöiden kanssa. Tutkimuksessa on selvitetty selkäydinvammaisten henkilöiden terveyttä, toimintakykyä, kuntoutumista, osallisuutta, esteettömyyttä ja palveluiden toimivuutta Suomessa. 

Viime vuosien tutkimustulokset antavat vahvoja perusteita sille, miksi kuntoutukseen kannattaa panostaa. Ne osoittavat, että kuntoutus ei ole vain terveyspalvelu. Se on väline, jonka avulla ihmiset voivat säilyttää toimintakykynsä, osallistua yhteiskuntaan, opiskella, tehdä työtä ja elää oman näköistään elämää.

Toimintakyky ei säily ilman tukea

Yksi FinSCI-tutkimuksen tärkeistä havainnoista on, että toimintakykyyn vaikuttavat vamman vaikeusasteen lisäksi myös ikääntyminen ja vamman jälkeisten vuosien määrä. Tutkimuksessa havaittiin, että toimintakyvyn itsenäisyys heikkenee ajan myötä, mikä korostaa pitkäjänteisen kuntoutuksen merkitystä koko elämänkaaren aikana. 

Tämä on tärkeä viesti päätöksentekijöille. Kuntoutustarve ei pääty siihen, kun ihminen kotiutuu sairaalasta tai kuntoutusjakso päättyy. Elämäntilanteet muuttuvat, toimintakyky muuttuu ja ympäristö asettaa uusia vaatimuksia. Ilman oikea-aikaista tukea toimintakyky voi heikentyä tarpeettomasti.

Kuntoutus on parhaimmillaan investointi, joka auttaa säilyttämään itsenäisyyttä, ehkäisee toimintakyvyn heikkenemistä ja vahvistaa ihmisen mahdollisuuksia elää omannäköistä elämää.

Osallistuminen työelämään rakentuu monesta tekijästä

Työelämään osallistuminen on yksi konkreettisimmista esimerkeistä kuntoutuksen merkityksestä.

FinSCI-tutkimuksessa havaittiin, että työssä olevien selkäydinvammaisten henkilöiden fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja yleinen terveys olivat parempia kuin niiden työikäisten henkilöiden, jotka eivät olleet työssä. Erityisen vahvasti työssäkäyntiin liittyivät fyysinen terveys sekä mahdollisuus osallistua sosiaalisiin rooleihin ja toimintoihin. 

Tulokset muistuttavat siitä, ettei työelämään osallistuminen ole vain lääketieteellinen kysymys. Se liittyy myös sosiaaliseen osallisuuteen, arjen hallintaan, liikkumismahdollisuuksiin, ympäristön esteettömyyteen ja ihmisen uskoon omiin mahdollisuuksiinsa. Kun kuntoutus tukee näitä asioita, sen vaikutukset näkyvät pitkälle yksittäistä kuntoutusjaksoa laajemmalle.

Kuntoutujat itse tietävät, mikä auttaa

Ehkä kaikkein arvokkainta tietoa saadaan silloin, kun ihmisiltä kysytään heidän omia kokemuksiaan.

FinSCI-tutkimuksen laadullisessa osuudessa tunnistettiin 28 kuntoutumista edistävää tekijää ja 19 kuntoutumista vaikeuttavaa tekijää. Kuntoutumista tukivat muun muassa selkeät tavoitteet, moniammatillinen yhteistyö, yksilöllinen tuki muuttuvissa elämäntilanteissa sekä kuntoutujan oman aktiivisuuden vahvistaminen. 

Kuntoutumista puolestaan hankaloittivat viivästykset, palveluketjujen katkokset, tiedonkulun ongelmat sekä puutteet palveluiden saatavuudessa. Tutkimuksen johtopäätös oli selkeä: hyvä vuorovaikutus eri toimijoiden välillä on keskeinen edellytys onnistuneelle kuntoutumiselle. 

Tulos tuntuu ajankohtaiselta myös nykyisessä palvelujärjestelmässä. Kuntoutuminen ei tapahdu yksittäisessä organisaatiossa tai yhden ammattilaisen vastaanotolla. Se rakentuu yhteistyöstä, jatkuvuudesta ja siitä, että ihminen tulee aidosti kuulluksi.

Ympäristö voi joko mahdollistaa tai estää osallisuuden

Usein kuntoutuksesta puhuttaessa huomio kohdistuu yksilöön. Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että myös ympäristöllä on suuri merkitys. 

FinSCI-tutkimuksessa yleisimmin koettuja osallistumista rajoittavia ympäristöesteitä olivat ilmasto-olosuhteet, julkisten tilojen saavutettavuus, kodin esteettömyys, liikkumisen haasteet, taloudelliset tekijät sekä poliittiset päätökset. Tutkijat korostavat, että suuri osa näistä esteistä on yhteiskunnallisesti muutettavissa. 

Tämä on tärkeä muistutus siitä, että kuntoutus ei ole vain yksilön ominaisuuksien vahvistamista. Yhtä lailla kyse on siitä, millaisen yhteiskunnan rakennamme. Esteettömyys, saavutettavuus ja yhdenvertaiset palvelut ovat osa onnistunutta kuntoutusta.

Siksi myös viimeaikaiset kannanotot kuntoutuksen merkityksestä osana kestävää yhteiskuntapolitiikkaa ansaitsevat huomiota. Tutkimusnäyttö tukee ajatusta siitä, että kuntoutus kannattaa nähdä investointina ihmisten osallistumiseen ja toimintakykyyn, ei pelkästään kustannuksena.

Myös sopeutumista tukevat kurssit ovat kuntoutusta

Kun tarkastellaan tutkimustuloksia kokonaisuutena, yksi viesti nousee esiin yhä uudelleen: ihminen ei kuntoudu yksin.

Kuntoutumista tukevat tavoitteellisuus, tieto, sosiaaliset suhteet, vertaistuki, ongelmanratkaisukeinot ja luottamus omaan pärjäämiseen. Monet näistä tekijöistä näkyvät myös kuntoutujien omissa kuvauksissa siitä, mikä on auttanut vaikeissa elämäntilanteissa eteenpäin. 

Tästä näkökulmasta järjestöjen toteuttamat sopeutumista tukevat kurssit ovat olennainen osa kuntoutuksen kokonaisuutta. Niissä ei opetella ainoastaan sairauteen tai vammaan liittyviä asioita. Niissä rakennetaan edellytyksiä osallisuudelle, vahvistetaan omaa toimijuutta, löydetään vertaistukea ja etsitään keinoja hyvän arjen rakentamiseen muuttuneessa elämäntilanteessa. Toisin sanoen ne vahvistavat juuri niitä voimavaroja, joiden merkitys näkyy myös tutkimuksissa.

Tutkimus jatkuu

FinSCI-tutkimus ei ole kertaluonteinen hanke. Tällä hetkellä analysoidaan ja raportoidaan vuodenvaihteessa 2024–2025 kerättyä aineistoa, joka toteutettiin osana kansainvälistä InSCI-tutkimusta (International Spinal Cord Injury Survey) suomalaisilla lisäkysymyksillä täydennettynä.

Kansainvälinen tutkimusyhteistyö mahdollistaa sen, että voimme tarkastella suomalaisten selkäydinvammaisten henkilöiden hyvinvointia, toimintakykyä, kuntoutumista ja palveluita kansainvälisessä vertailussa. Samalla se auttaa tunnistamaan sekä suomalaisen järjestelmän vahvuuksia että kehittämiskohteita.

Seuraavaa tiedonkeruuta valmistellaan alustavasti vuoden 2028 kolmannelle neljännekselle osana kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.

Tutkimustulokset ovat jo nyt osoittaneet, että kuntoutus tukee toimintakykyä, osallistumista ja itsenäistä elämää. Tulevat analyysit täydentävät kuvaa entisestään.

Lopulta kyse ei ole vain palveluista tai kustannuksista. Kyse on mahdollisuudesta osallistua, vaikuttaa, tehdä työtä, opiskella, ylläpitää ihmissuhteita ja elää hyvää elämää. Siksi kuntoutukseen panostaminen on investointi, jonka hyödyt näkyvät sekä yksilöiden elämässä että koko yhteiskunnassa.

Lisätietoa tutkimuksista

FinSCI

FinSCI on kansallinen tutkimuskokonaisuus, jossa selvitetään selkäydinvammaisten henkilöiden terveyttä, toimintakykyä, kuntoutumista, esteettömyyttä, osallisuutta ja palveluiden toimivuutta Suomessa.

Lisätietoja: FinSCI, Selkäydinvammaisten henkilöiden terveys ja toimintakyky sekä haasteet esteettömyydessä | Invalidiliitto

InSCI-FinSCI

InSCI-FinSCI on osa kansainvälistä International Spinal Cord Injury Survey (InSCI) -tutkimusta. Sen avulla voidaan vertailla suomalaisia tuloksia muiden maiden tilanteeseen ja tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa kuntoutuksen ja yhteiskunnallisen osallisuuden kehittämiseksi.

Lisätietoja: InSCI-FinSCI, Selkäydinvammaisten henkilöiden terveys ja toimintakyky sekä haasteet esteettömyydessä -tutkimus II osana kansainvälistä selkäydinvammatutkimusta | Invalidiliitto

Sinikka Hiekkala

Johtaja, tiedon tuotanto ja ennakointi, Invalidiliitto Ry

InSCI-tutkimuksen kansallinen johtaja