Päättäjien näkemykset kaukana vammaisten ihmisten arjesta

Valtaosa vastaajista (76 %) arvioi hyvinvointialueiden lähtökohdat toteuttaa vammaispalvelulain mukaisia palveluja erittäin tai jokseenkin hyviksi. Myös esteettömyyden nähtiin toteutuvan hyvinvointialueilla erittäin tai jokseenkin hyvin (83 %). Samanaikaisesti vammaiset ihmiset ovat Invalidiliittoon yhteydessä esteettömyyden puutteista, palveluiden saatavuuden ongelmista, pitkistä hakemusten käsittelyajoista, vaihtelevista lain tulkinnoista ja päätöksistä, jotka vaikeuttavat heidän arkeaan. 

Samaa tarinaa kertoo myös Invalidiliiton osallisuusbarometri, jonka mukaan fyysisesti vammaiset ihmiset kohtaavat haasteita palveluissa ja esteettömyydessä. Tämä herättää pohtimaan, miksi päättäjien näkemykset eroavat näin merkittävästi vammaisten ihmisten kokemasta todellisuudesta. 

Päättäjien ymmärrys vammaisten ihmisten arjesta osin puutteellista

Päättäjät saavat tietonsa muun muassa erilaisista raporteista, tilastoista, talousluvuista ja viranhaltijavalmistelusta. Niiden perusteella järjestelmä voi näyttää toimivalta. Palveluiden käyttäjät puolestaan mittaavat onnistumista omien kokemustensa, kuten arjen sujuvuuden ja osallisuuden toteutumisen kautta. Saako ne palvelut, joita tarvitsee. Pääseekö töihin, opiskelemaan tai harrastamaan. Toimiiko kuljetuspalvelu tai riittääkö henkilökohtainen apu. Valitettavan usein tämä kokemustieto näyttää jäävään päätöksenteossa tilastojen ja raporttien varjoon. 

Monet vammaisten ihmisten arkeen vaikuttavat päätökset tehdään hyvinvointialueilla. Kun päätetään esimerkiksi vammaispalveluiden soveltamisohjeista, onko päättäjillä riittävästi tietoa, osaamista tai mahdollisuutta perehtyä palveluiden yksityiskohtiin, jolloin ymmärrettäisiin päätöksen todellinen vaikutus vammaisen ihmisen arkeen? Kyselyn mukaan vain hieman yli puolet vastaajista (52 %) arvioi tuntevansa vammaispalvelulain vähintään jokseenkin hyvin ja YK:n vammaissopimuksen arvioi tuntevansa hyvin alle puolet vastaajista (48 %). Tästä huolimatta kyselyyn vastanneet päättäjät arvioivat (78%), että fyysisesti vammaiset ja toimintaesteiset huomioidaan hyvinvointialueen päätöksenteossa erittäin hyvin tai jokseenkin hyvin. Voiko päättäjä tehdä aidosti vammaisen ihmisen yhdenvertaisuutta ja osallisuutta edistäviä päätöksiä, jos lainsäädäntöä ja kansainvälisiä velvoitteita ei tunneta riittävästi?  

Enemmän vuoropuhelua, kokemustiedon hyödyntämistä ja aitoa osallisuutta

Päättäjien ja palveluiden käyttäjien käsitykset voivat lähestyä toisiaan vain avoimen vuoropuhelun kautta. Parhaat päätökset syntyvät silloin, kun palveluiden toimivuutta arvioidaan yhdessä niiden ihmisten kanssa, joiden arkeen ne vaikuttavat. Oli ilahduttavaa, että kyselyyn vastanneista päättäjistä 95 % oli sitä mieltä, että vammaisia ihmisiä on aidosti kuultava vammaisneuvostoissa sekä asiakas- ja asukasraadeissa osallisuuden varmistamiseksi. Valitettavan usein saamme kuitenkin viestejä, että osallisuuden toteutumisessa on puutteita. Esimerkiksi vammaisneuvostoja ei oteta riittävän ajoissa mukaan päätösten valmisteluun, lausuntoja ei pyydetä systemaattisesti tai riittävän ajoissa eikä vammaisneuvostoille aina toimiteta päätöksenteon kannalta olennaisia tietoja. Vammaisneuvostojen kannanotot voidaan myös jättää täysin huomiotta.

Vain kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista päättäjistä suhtautui myönteisesti siihen, että vammaisneuvostoille annettaisiin puhe- ja läsnäolo-oikeus valtuustoissa ja lautakunnissa. Me Invalidiliitossa ajattelemme, että vammaisneuvoston puhe- ja läsnäolo-oikeus lautakunnissa ja valtuustossa olisi erinomainen keino toteuttaa lainsäädännön sekä YK:n vammaissopimuksen edellyttämää vammaisten henkilöiden aitoa, ennakoivaa ja yhdenvertaista osallisuutta. Moni vammaisneuvoston jäsen on kertonut meille, että puhe- ja läsnäolo-oikeus lautakunnassa tai valtuustossa on saanut aikaan yhdenvertaisempia ja vammaisten ihmisten tarpeita paremmin huomioivia päätöksiä. 

Yhteistyö vammaisjärjestöjen kanssa edistää parempia päätöksiä

Kyselyn tulokset osoittavat, että päättäjien ja vammaisjärjestöjen yhteistyöllä on merkitystä. Invalidiliittoon yhteydessä olleiden aluevaltuutettujen tuntemus vammaispalvelulaista ja YK:n vammaissopimuksesta oli selvästi parempi kuin muiden. Lähes kaikki (98 %) kokivat yhteistyön hyödylliseksi. Kun päättäjät saavat tietoa vammaisten ihmisten arjesta, kokemuksista ja oikeuksista, heillä on paremmat valmiudet tehdä vammaisten ihmisten oikeuksia vahvistavia päätöksiä. Tahtotilaa siihen näyttäisi olevan, koska peräti 92 % kyselyyn vastanneista oli täysin tai lähes samaa mieltä siitä, että vammaisten ihmisten on saatava palvelut, jotka mahdollistavat yhdenvertaisen elämän, vaikka julkisen talouden tilanne olisi heikko. 

Kiitoksen ansaitsevat ne päättäjät, jotka ovat jo aloitteillaan, esityksillään ja päätöksillään vahvistaneet vammaisten ihmisten palveluita ja edistäneet yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Toivomme, että jatkossa yhä useampi päättäjä on valmis puolustamaan vammaisten ihmisoikeuksia omien päätöstensä kautta.

Oikeuksien edistäminen onnistuu parhaiten yhteistyöllä. Siksi päättäjien, viranhaltijoiden ja vammaisjärjestöjen välistä vuoropuhelua kannattaa vahvistaa. Vammaisjärjestöt tuovat päätöksenteon tueksi asiantuntijatietoa sekä kokemuksia, jotka eivät aina näy tilastoissa, mutta jotka ovat välttämättömiä toimivien ja yhdenvertaisten palveluiden rakentamisessa.