Osallisuusbarometrissa taksien myöhästely nousi esiin yleisimpänä kuljetuspalvelun toimivuudessa koettuna haasteena. Lähes puolet (46 %) kuljetuspalveluja käyttäneistä vastaajista (n=644) koki taksin myöhästymisen haasteena. Haastatteluaineiston 30 osallistujasta lähes kaikilla kuljetuspalvelukyyti oli joskus myöhästynyt, kun taas joillakin oli kokemuksia toistuvasta myöhästelystä. Osalla kyyti oli joskus myöhästynyt niin paljon, että palvelun käyttäjä oli myöhästynyt sovitulta menolta tai ei ollut ehtinyt sinne lainkaan.
Kun kuljetuspalvelukyyti myöhästyy usein, tuottaa se epävarmuutta siitä, pääseekö seuraavilla matkustuskerroilla perille ajoissa. Taksien myöhästymiset johtivat monen kohdalla toimintatapaan, jossa taksi tilattiin saapumaan runsaasti ennen oman menon alkua jättäen taksille “myöhästymisvaraa”. Tämän koettiin vievän paljon aikaa arjesta.
Taksikuljetusten myöhästymisen taustalla voi olla monenlaisia syitä. Eräänä näistä esille nousi matkojen yhdistely eli se, että useampi kuljetuspalvelun käyttäjä matkustaa samalla taksikyydillä omiin määränpäihinsä. Osallisuusbarometrin tulosten perusteella matkojen yhdistely on yleistä, sillä kuljetuspalveluja käyttäneistä vastaajista puolella oli kokemuksia tästä.
Kuljetuspalvelun käyttäjien kokemukset matkojen yhdistelystä vaihtelivat, mutta osa koki, että tämä viivästytti joko hieman tai merkittävästi perille pääsemistä. Matkojen yhdistelyyn liittyvä myöhästyminen johtui esimerkiksi siitä, ettei reittiä ollut suunniteltu mielekkäästi ja matka pidentyi tai kuljetuksessa ei huomioitu, milloin kunkin matkustajan tulisi olla perillä omassa määränpäässään. Osallisuusbarometrin vastauksissa nousi lisäksi esiin, ettei matkojen yhdistely ollut aina etukäteen palvelun käyttäjän tiedossa, jolloin ei ollut myöskään tietoa siitä, että lähtöaikaa olisi pitänyt aikaistaa matka-ajan pitenemisen vuoksi.
Muita kuljetuspalvelussa kohdattuja aikatauluongelmia olivat esimerkiksi jonottaminen taksien välityskeskuksen puhelinpalveluun, kuljetuspalvelukyytien tilaamisen pitkäksi koetut odotusajat, paluukyydin aikatauluttamisen vaikeus sekä se, ettei kyyti saapunut ollenkaan.
Haastatteluaineistossa osa kertoi joutuneensa joskus odottamaan pitkään, että hänen puheluunsa vastattiin taksien välityskeskuksessa. Erityisen tärkeää pikainen vastaaminen olisi ollut niissä tilanteissa, joissa jo tilattu kuljetuspalvelukyyti ei ollut saapunut ajallaan. Osallisuusbarometrissa kuljetuspalveluja käyttäneistä vastaajista 40 prosenttia koki pitkän odotusajan taksien välityskeskukseen soittaessa haasteena palvelun toimivuudessa.
Kuljetuspalvelukyydit on tilattava oman hyvinvointialueen ohjeistuksen mukaisesti taksien välityskeskuksesta hyvissä ajoin ennen toivottua lähtöaikaa. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, jossa haastattelut tehtiin, kuljetus piti tilata vähintään tuntia ennen toivottua lähtöaikaa. Osa koki tunnin pitkäksi odotusajaksi. Myös osallisuusbarometrin vastaajajoukossa yli kolmannes (37 %) vastaajista koki pitkän odotusajan haasteeksi.
Erityisesti paluukyydin sopivan ajankohdan määrittäminen menomatkan tilaamisen yhteydessä oli joidenkin mukaan hankala ennakoida. Esimerkiksi konsertin päättymisaikaa on vaikeaa arvioida etukäteen, eikä ole mielekästä lähteä kesken esityksen pois. Toisaalta jos paluukyydin tilasi vasta konsertin päättymisen jälkeen, tuli huomioida tunnin odotusaika.
Erityisen vaikeita tilanteita syntyi silloin, kun kuljetuspalvelukyyti ei saapunut paikalle ollenkaan. Tällöin oma meno saattoi jäädä kokonaan välistä. Osallisuusbarometrin kuljetuspalveluja käyttäneistä vastaajista kolmannes koki taksin saapumatta jäämisen haasteeksi palvelun toimivuudessa.
Kuljetuspalvelukyytien myöhästymiset vaikuttavat palvelun käyttäjien päivän aikatauluihin. Kyse ei ole “pienestä harmista”, kun ongelmat palvelun toimivuudessa johtavat myöhästymisiin töistä, ajanvarauksellisilta välttämättömiltä asioinneilta ja etukäteen maksetuista kulttuuritapahtumista. Henkilökohtaisen avustajan työajan loppuminen tai ruokaostoksien sulaminen olivat arkisia tilanteita, joissa kyytien myöhästymiset tuottivat hankaluuksia. Sekä haastatteluissa että osallisuusbarometrin vastauksissa kerrottiin myös turhauttavalta tuntuvia esimerkkejä sitä, kuinka kuljetuspalvelun myöhästymiset johtivat myöhästymisiin sovituilta tapaamisilta tai juhlista.
Osalla toistuvat kokemukset kuljetuspalvelun myöhästymisistä johtivat siihen, että kuljetuspalvelun käyttöä pyrittiin vähentämään. Kuljetuspalvelua paikattiin hyödyntämällä mahdollisuuksien mukaan omakustanteisia takseja, julkista joukkoliikennettä avustettuna, läheisten kyytejä tai omaa autoa. Kaikilla ei kuitenkaan ollut näihin mahdollisuutta. Liikkumisen vähentäminen kuljetuspalvelun keinoin voikin johtaa osallisuuden vähenemiseen.
Taksikuljetusten aikataulujen täsmällisyyteen on panostettava, jotta toimivat opiskelu- ja työmatkat sekä asiointi- ja vapaa-ajan matkat tosiasiassa mahdollistuvat kuljetuspalvelun käyttäjille. Myös kyytien tilaamiseen, välitykseen ja matkojen yhdistelyyn liittyviä käytänteitä on kehitettävä kuljetuspalvelun luotettavuuden ja toimivuuden takaamiseksi.
Oona Lipponen, projektitutkija Johanna Lehtiö, projektitutkija
Lehtiö, Johanna & Hiekkala, Sinikka (2026) Osallisuusbarometri 2025. Invalidiliiton julkaisuja R34.
Lipponen, Oona & Hiekkala, Sinikka (2026) Liikkumisen tukea ja esteitä: vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun toimivuus vammaisten ihmisten kokemuksissa. Invalidiliiton julkaisuja R33.