Sote-uudistuksen onnistumisen keskeinen edellytys on tosiasiallisen ja asiakasta kuulevan palveluintegraation toteutuminen käytännössä. Palveluintegraatio edellyttää toimintakulttuurin uudistumista, moniammatillisen osaamisen kehittämistä ja toimivia, saavutettavia tietojärjestelmiä. Valinnanvapaus näyttää tuovan uusia mahdollisuuksia vammaispalveluihin. Lakiluonnoksessa esitetty malli kaipaa kuitenkin yksinkertaistamista, selkeytystä ja korjauksia. 

Asiakassuunnitelmalla keskeinen rooli palveluiden yhteensovittamisessa

Vammaisilla kansalaisilla on usein heikot mahdollisuudet vaikuttaa omiin palveluihinsa. Vammaiset ovat keskimääräistä enemmän riippuvaisia yhteiskunnan palvelujärjestelmistä, joiden kehittämisessä tulisi huomioida vahvasti käyttäjien kokemukset. YK:n vammaisyleissopimuskin edellyttää vammaisten asiakkaiden osallisuutta heitä koskevissa kysymyksissä.

Lakiluonnoksessa on perustellusti vahvennettu sitovan asiakassuunnitelman roolia. Tällä voidaan turvata paremmin asiakkaan eri palvelutarpeiden integraatio. Monet vammaiset ihmiset eivät osaa käyttää oikeuttaan valita, jos he eivät saa apua ja tukea. Palveluohjauksesta puhuttaessa on toistaiseksi epäselvää, miten se käytännössä toteutetaan. Laissa onkin määriteltävä yksilöllinen palveluohjaus ja tuettu päätöksenteko. 

Asiakasseteliä ja henkilökohtaista budjettia koskevat pykälät vaativat vielä paljon korjauksia

Henkilökohtaiseen budjettiin on ladattu paljon odotuksia erityisesti vammaispalvelujen osalta. Kuitenkin tähän mennessä käynnistetyt henkilökohtaisen budjetin kokeiluhankkeet ovat koskettaneet vammaispalveluita vain hyvin ohuesti.

Henkilökohtaisen budjetin hallinnointiin ja sen joustavuuteen on tehtävä korjauksia. Toinen ratkaisematon riski henkilökohtaisessa budjetissa liittyy sen määrään. Asiakkaan on vaikea hahmottaa vuositasolla omia palvelutarpeitaan ja siitä aiheutuvia kuluja. Jotta asiakas kykenisi edes teoreettisella tasolla arvioimaan henkilökohtaisen budjetin riittävyyttä, tulisi asiakassuunnitelmassa tulla ilmi se perusta minkä mukaan palvelun korvaus määräytyy ja tarvittaessa myös yksikkökustannukset.

Invalidiliiton mielestä henkilökohtaisen avun työnantajamallin toteuttamista ei tulisi järjestää henkilökohtaisella budjetilla kuin poikkeustapauksissa, jolloin sen tulee erityisesti olla asiakkaan edun ja henkilökohtaisen avun kokonaisuuden toteuttamisen kannalta perusteltua. Pääsääntönä tulee olla, että henkilökohtaisessa avun toteuttamisessa tulee aina olla mahdollisuus valita kolmen eri vaihtoehdon joukosta: 

1. perinteinen työnantajamalli, jossa toimeenpaneva viranomainen korvaa välttämättömät työnantajuudesta johtuvat kohtuulliset kustannukset
2. asiakasseteli 
3. palvelumalli joko ostopalveluna tai omana tuotantona.  

Esteettömyys ja saavutettavuus kirjattava osaksi valinnanvapauden toteuttamista

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus edellyttää esteettömyyden ottamista kaiken palvelusuunnittelun ja toteuttamisen lähtökohdaksi. Jotta palvelut olisivat myös eri tavoin toimintaesteisten ihmisten saavutettavissa ja yhdenvertaisesti valinnanvapauden piirissä, on fyysisten ja sähköisten palveluiden täytettävä edes esteettömyyden ja saavutettavuuden vähimmäisvaatimukset. Myös hoito- ja tutkimusvälineiden tulee olla esteettömiä.

Nyt esteettömyyden vaatimukset palvelutuotannolle eivät tule esille asetetuissa vaatimuksissa lakiluonnoksessa, ja tämä voi tosiasiassa estää valinnanvapauden toteutumisen. Esteettömyys tulee lisätä läpileikkaavasti vahvemmin lain pykälätasoille. 

Oikeusturvaa ei saa heikentää

Lainsäädännöllä tulee varmistaa, ettei tarvittavia palveluja aseteta toisilleen vaihtoehtoisiksi, vaan palvelut järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan siinä laajuudessa kuin ne ovat kullekin vammaiselle ihmiselle tarpeen. Tosiasiallisen valinnanvapauden edellytyksenä on säätää kuluttajaoikeudellinen asema eri palveluinstrumenttien käytössä julkisen sosiaalihuollon asiakkuuden rinnalle. Tämä tulee mainita perustelujen lisäksi pykälätasolla. Asiakassuunnitelman oikeudellista vahvuutta tulee täsmentää, minkä lisäksi sosiaalipalvelujen tulee aina perustua muutoksenhakukelpoiseen hallintopäätökseen.

Vaikeavammaiset henkilöt ovat usein työelämän ulkopuolella ja perustoimeentulon varassa. Asiakasmaksulain perusteella esim. useat vammaispalvelut ja lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet on säädetty asiakkaalle maksuttomiksi. Asiakassetelistä ei saa muodostua instrumenttia, joka edellyttää lakiin perustumattomia omavastuita asiakkaille. Palvelujärjestelmän pirstoutuminen edellyttää asiakkaalta mahdollisuutta liikkua eri toimintayksiköiden välillä, mikä lisää matkakuluja. Erikoiskulkuneuvosta riippuvaisten vaikeimmin vammaisten ja harvinaissairaiden tasa-arvo palveluiden valinnanvapauden suhteen vaarantuu, ellei Kelan sairausvakuutuslakiin tehdä matkakorvauksien osalta tarvittavia muutoksia. 

Invalidiliitto kiinnittää huomiota erityisesti näihin seikkoihin valinnanvapauslakiluonnoksessa: 

• poikkihallinnollisen yhteistyön merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden saavuttamisessa
• maakunnan liikelaitoksen tekemän palvelutarpeen arvioinnin on perustuttava vahvaan substanssiosaamiseen
• asiakassuunnitelma on laadittava aidossa yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tämän lisäksi asiakkaalle on annettava sosiaalipalveluista muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös.
• esteettömyys on lisättävä läpileikkaavasti lakiin pykälätasolle
• toimiva tietojärjestelmä on kriittinen tekijä palveluintegraation onnistumisessa
• vaikeimmin vammaisille tulee korvata erityiskulkuneuvon tarpeesta johtuvat kulut, jotta aito valinnanvapaus toimintayksiköiden valinnassa voidaan turvata
• kotiin vietäviä palveluita tulee täsmentää, eikä vaikeavammaisten henkilökohtaista apua tule sisällyttää niihin
• asiakassetelin arvon tulee vastata palvelun tosiasiallisia kustannuksia
• henkilökohtainen budjetti tulee ottaa käyttöön vaiheittain kokeiluissa saatuja tuloksia hyödyntämällä, minkä lisäksi henkilökohtaisen budjetin hallinnointia tulee pykälätasolla täsmentää
• asiakkaan kuluttajaoikeudellinen asema tulee nostaa pykälätasolle niin asiakassetelissä kuin henkilökohtaisen budjetin kohdalla.

Lisätietoa: Laura Andersson, yhteiskuntasuhdejohtaja, Invalidiliitto, 040 751 7225, laura.andersson@invalidiliitto.fi

Lue koko lausunto >>