Valtakunnallinen työelämävalmennus suunnattiin pääasiallisesti työtä vailla oleville ja fyysisesti vammaisille henkilöille. Valmennuksesta kiinnostuneet ilmoittautuivat mukaan Invalidiliiton hakemuksen kautta. Ilmoittautuneita oli kaiken kaikkiaan 207, joista 155 kohdalla valmennusprosessi käynnistyi.

Valtaosalla valmennukseen hakeneista oli taustana ammatillinen koulutus ja noin kolmanneksella korkeakoulutus. Valmennuksessa jatkaneista (N=155) 62 prosentilla oli etuutenaan joko osa- tai täysi työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki tai -raha. Työttömyyskorvaus oli etuutena 32 prosentilla. 

Valmennuksen päättäneistä 53 prosentille löytyi omaan tilanteeseen sopiva ratkaisu. Heistä 40 prosentille löytyi sopiva työ tai koulutus. Lisäksi 13 prosentille löytyi tarkoituksenmukainen muu palvelu kuten kuntouttava työtoiminta tai ammatillinen kuntoutus. Kuitenkin 33 prosenttia palvelua saaneista jäi edelleen työttömäksi, mutta osalle heistäkin löytyi mielekästä vapaaehtoistyötä tai ainakin he saivat lisää eväitä työn hakemiseen koronan jälkeisessä ajassa.  

Kokonaistilanteeseen vaikutti väistämättä korona. Koronapandemian myötä työtilaisuudet vähenivät ja osa työnhakijoista vetäytyi itse odottamaan parempaa aikaa koronan jälkeen.  Palvelun keskeytti 14 prosenttia sen aloittaneista, suuri osa terveydellisistä syistä.  

Sopivaa työtä kaikille -työelämävalmennuksen päättäneiden kaaviokuva: 30 % työllistyi, 33 % työtön, 14 % keskeytys, 13 % muu palvelu, 9 % opinnot, 1 % yrittäjyys.

 

 

 

 

Jaa sosiaalisessa mediassa