Vammaispalvelut ja sosiaalihuoltolaki

Vammaisten henkilöiden palvelujen kokonaisuuteen kuuluu usein monenlaisia eri palveluja ja tukitoimia, joita voi olla tuottamassa ja järjestämässä useampi taho. Vammaisten, kuten muidenkin henkilöiden tarvitsemat sosiaalipalvelut järjestetään ensisijaisesti osana yleistä palvelujärjestelmää sosiaalihuoltolain mukaisesti. Vasta siinä vaiheessa, kun sosiaalihuollon palvelut eivät ole riittäviä ja sopivia tulee arvioitavaksi vammaispalveluiden tarve ja niiden järjestäminen.

Tällä sivulla kerrotaan lyhyesti keskeisin ydin vammaispalvelulaista ja sen eri palvelu- ja tukitoimista, sosiaalihuollosta sekä näihin kuuluvista asiakkaan oikeuksista. Sivun lopusta löydät myös linkkejä sivustoille, mistä löydät lisätietoa.

Asiakkaan oikeudet ja kohtelu

Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan eikä hänen ihmisarvoaan loukata. Sosiaalihuoltoa ja vammaispalveluita järjestettäessä asiakkaan etu on aina ensisijainen. Etua arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa asiakkaan hyvinvointi, itsenäinen suoriutuminen sekä omatoimisuuden vahvistuminen. Vammaispalveluissa arvio tulee tehdä aina yksilöllisesti.

Tämän lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, kuinka eri palvelut vaikuttavat asiakkaan ja hänen perheensä kokonaistilanteeseen. Tuen ja palveluiden tulee olla asiakkaan tarpeisiin nähden oikea-aikaista, oikeanlaista ja riittävää. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on kiinnitettävä huomiota erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden edun toteutumiseen. Viranomaisella on yleinen neuvonta ja ohjausvelvollisuus.

Sosiaali- ja vammaispalvelun asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä. Omatyöntekijää ei tarvitse nimetä, jos asiakkaalle on jo nimetty muu palveluista vastaava työntekijä tai nimeäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.

Asiakkaalle on annettava kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Vammaispalveluissa päätös on annettava pääsääntöisesti kolmen kuukauden kuluessa, sen jälkeen kun asia on tullut viranomaisessa vireille. Päätös on toimeenpantava viipymättä kiireellisissä tapauksissa ja muuten ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta.

Jos sosiaalihuollon henkilöstö ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä tai asiakas ei aisti- tai puhevian tai muun syyn vuoksi voi tulla ymmärretyksi, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkitsemisesta ja tulkin hankkimisesta. Osalla asiakkaista saattaa olla oikeus lakisääteiseen tulkkauspalveluun.

Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava sosiaalihuollon edustajalle ne tiedot, joita tämä tarvitsee sosiaalihuollon järjestämisessä ja toteuttamisessa.

Sosiaalipalvelut

Vammaisten henkilöiden tarvitsemat sosiaalipalvelut järjestetään ensisijaisesti osana yleistä palvelujärjestelmää sosiaalihuoltolain mukaisesti. Vasta siinä tilanteessa, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä hänelle sopivia palveluja sosiaalihuoltolain tai muun lain nojalla tulee arvioitavaksi vammaispalvelulain mukaiset palvelut.

Sosiaalihuoltolaissa säädetään sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä muista sosiaalihuollon kunnallisista tehtävistä ja palveluista sekä niiden toteuttamisesta. Laki koskee kaikkia asiakkaita lapsista vanhuksiin. Jos henkilöllä on muun lain nojalla oikeus sosiaalipalvelujen saamiseen, on sovellettava niitä säännöksiä, jotka parhaiten toteuttavat asiakkaan etua. Lain tarkoituksena on vahvistaa peruspalveluja ja vähentää sitä kautta korjaavien toimenpiteiden tarvetta.

Sosiaalipalveluja on järjestettävä tueksi jokapäiväiseen elämään, asumiseen ja taloudelliseen selviytymiseen sekä lapsen tasapainoiseen kehitykseen ja hyvinvointiin liittyen. Myös vammaisella henkilöllä voi olla erilaisia tuentarpeita. Näin ollen myös vammaiselle henkilölle tulee vastata tuen tarpeisiin, jotka johtuvat päihteiden käytöstä, mielenterveysongelmasta tai muusta sairaudesta, vammasta, ikääntymisestä tai toimintakyvyn laskusta, lähisuhde- tai perheväkivallasta, äkillisestä kriisitilanteesta tai läheisen tuen tarpeesta. Sosiaalipalvelujen tulee ehkäistä asiakkaan syrjintää ja tukea hänen osallisuuttaan.

Vammaispalvelulaki

Vammaispalvelulaki on ensisijainen suhteessa kehitysvammaisten erityishuoltoa koskevaan lakiin. Vammaisella henkilöllä on oikeus vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin jos hän ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksia sosiaalihuoltolain tai muun lain nojalla. Vammaispalveluista on säädetty laissa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Kotikunta vastaa palvelujen järjestämisestä.

Vammaisilla henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Tavanomaisiin elämän toimintoihin katsotaan kuuluvan asuminen, työssä käyminen, opiskelu, osallistuminen, liikkuminen, asioiminen ja vapaa-ajan viettoon kuuluvat toiminnot. Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimen järjestäminen ei perustu diagnoosiin, vaan henkilön vammasta tai sairaudesta aiheutuvaan tarpeeseen.

Palveluiden ja tukitoimien järjestäminen

Vammaispalvelulain mukaan vammaisella tarkoitetaan sellaista henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaisuus tai vaikeavammaisuus määritellään vammaispalvelulaissa tai -asetuksessa erikseen jokaisen palvelun ja tukitoimen kohdalla.

Vammaispalvelulain mukaisia palveluita ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avuntarve, mikä tapahtuu palvelutarpeen selvittämisellä ja palvelusuunnitelmalla.

Osa vammaispalvelulain mukaisista palveluista on säädetty kuntien erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Vammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus saada näitä palveluja. 

Erityisen järjestämisvelvollisuuden alaisia palveluja ja tukitoimia vammaispalvelulaissa ovat

  • kuljetuspalvelut
  • palveluasuminen
  • henkilökohtainen apu
  • päivätoiminta
  • asunnon muutostyöt
  • asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet.

Määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia vammaispalvelulaissa ovat

  • kuntoutusohjaus
  • sopeutumisvalmennus
  • korvaus päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavista välineistä, koneista ja laitteista
  • korvaus ylimääräisistä vaatekustannuksista
  • erityisravintokustannukset
  • muut vammaispalvelulain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeelliset palvelut ja tukitoimet.

Lisätietoja 

Vammaislainsäädännön uudistaminen

Vammaispalvelulakia ja kehitysvammaisten erityishuoltoa koskevaa lainsäädäntöä ollaan uudistamassa ja yhdistämässä. Kyse on pitkään tavoitellusta uudistuksesta, jonka lähtökohta on parantaa vammaisten ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta, sekä huomioida toimintaympäristöissä tapahtuneet muutokset ja mm. YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksen vaatimukset. Vammaislainsäädännön uudistaminen perustuu hallitusohjelmaan. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021.

Lisätietoja

Jaa sosiaalisessa mediassa