Työttömyys ja sosiaaliturvan leikkaukset ovat lisänneet köyhyyttä
Kasvanut työttömyys ja sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset ovat ajaneet yhä useamman kotitalouden köyhyyteen. Samalla eriarvoisuus on lisääntynyt sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen vaarantunut.
Sosiaaliturvan leikkaukset, indeksijäädytykset ja toimeentulotuen uudistus kohdistuvat pääosin jo ennestään heikommassa asemassa oleviin ihmisiin, esimerkiksi työttömiin ja pitkäaikaissairaisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi syyskuussa kolme muistiota, joiden mukaan nykyhallituksen tekemät lakimuutokset nostavat pienituloisten kotitalouksien osuutta. Vaikutukset ovat kohdistuneet erityisesti yksinasuviin ja lapsiperheisiin.
Arjessa selviytyminen yhä vaikeampaa
Myös Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin Köyhyyskyselyn vastaukset kertovat, että sosiaaliturvan leikkaukset ovat lisänneet monen pienituloisen vaikeuksia selvitä arjessa. Kyselyyn vastanneista 86 % koki taloudellisen tilanteensa huonoksi tai erittäin huonoksi. Vastanneista 35 % kertoi sairauden tai vamman olevan suurin syy taloudellisiin vaikeuksiin. Vastaajista 29 prosenttia kertoi pääsyyksi työttömyyden.
Moni vammainen tai pitkäaikaissairas ihminen ei toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi pysty kohentamaan tulotasoaan palkkatyöllä. Vammaisetuuksia saavien kokonaistulot muodostuvat melko usein eri etuuksista. Siksi haasteet eri tukimuotojen (ja mahdollisten ansiotulojen) yhteensovittamisessa koskevat myös heitä. Suomessa on noin 260 000 henkilöä, jotka saavat jotain vammaistukea (lähde: Kelan vammaisetuustilasto 2024).
Asiakasmaksujen korotukset, arvonlisäveron nousu, lääkekorvausten alentaminen ja palveluiden heikentäminen vaikuttavat monen vammaisen ihmisen taloudelliseen tilanteeseen. ”Vammaisjärjestöihin tulee paljon yhteydenottoja siitä, että vammaispalveluita pyritään korvaamaan sosiaalihuoltolain mukaisilla maksullisilla palveluilla, jotka harvoin vastaavat vammaisten ihmisten palvelutarpeita”, Köyhyysvahti 2025 -raportin toinen kirjoittaja, Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Ylva Krokfors toteaa. ”Pienituloisten sote-asiakasmaksujen alentamista tai poistamista olisi helpotettava. Lisäksi hyvinvointialueiden tulisi luoda yhtenäiset, automaattiset asiakasmaksujen huojennus- tai poistokäytännöt”, Ylva Krokfors jatkaa.
Lakimuutosten vammaisvaikutuksia ei ole arvioitu
Invalidiliitto on arvostellut sitä, että lakimuutosten, leikkauksien ja asiakasmaksujen korotusten vaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi vammaisten ihmisten kannalta. Liitto muistuttaa, että YK:n vammaissopimus velvoittaa valtiota turvaamaan fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten palvelut.
Myös YK:n vammaisoikeuksien komitea on huolestunut Suomen tilanteesta. Komitea nostaa 3.9.2025 julkaisemassaan raportissa esille, että viime vuosien sosiaali- ja terveyspalvelujen budjettileikkaukset vaikuttavat suhteettomasti vammaisiin henkilöihin ja heitä edustaviin järjestöihin. Komitea suosittelee muuttamaan järjestelmää siten, että vammaisten henkilöiden toimeentulo ja talous turvataan.
Mistä saa apua, neuvoja ja tukea toimeentuloon?
Vamman tai sairauden perusteella voi hakea tukea toimeentuloon eri elämäntilanteissa. Invalidiliiton Tunne oikeutesi sosiaali- ja vammaispalveluihin -esitteessä kerrotaan muun muassa, mitä palveluita vammaisuuden perusteella voidaan myöntää ja minkälaisia tukia on saatavilla.
Järjestöjen sosiaaliturvaoppaasta löytyy selkeää ja ajantasaista tietoa sosiaaliturvasta.
Kelan vammaistuet -sivulla kerrotaan vamman tai sairauden perusteella myönnettävistä tuista.