Nainen pyörätuolissa, avustajakoira ja mies ovat rannalla, vastarannalla rakennus.
19.5.2020
Koronavirus ja siihen liittyvä tilannekuva on keskeinen aihe monissa eri keskusteluissa. Olemassa olevan tilanteen kartoittamisen lisäksi on tärkeää löytää askelmerkkejä tulevaisuuteen, nähdä hieman pitemmälle ja hahmotella reittiä ulos tästä meitä kaikkia koskettavasta kriisistä. Valtioneuvosto on nimennyt Martti Hetemäen johtaman työryhmän laatimaan suunnitelman Suomen tieksi ulos koronakriisistä ja toimenpiteet jälkihoidoksi.

Hetemäen työryhmän ensimmäisen vaiheen raportissa todetaan, että "rajoitustoimien purkamisesta päätettäessä on suojeltava haavoittuvaisimpia ryhmiä ja vaiheistettava rajoitustoimien purkaminen siten, että niiden vaikutuksia epidemian etenemiseen on mahdollista seurata." Samaan aikaan kun rajoitustoimenpiteitä tarkkaan harkitusti puretaan, jotta saadaan käyntiin niin talouskasvu kuin ihmisten väliset sosiaaliset suhteetkin, on muistettava, että epidemia voi tämän hetken rauhallisen vaiheen jälkeen kiihtyä uudelleen. Raportissa lukee, että "on välttämätöntä säilyttää mahdollisuus rajoitustoimien uudelleen käyttöönottoon tai uusista toimista päättämiseen. Virus kiertää yhä sekä Suomessa että laajasti muualla maailmassa, ja Suomen väestöstä valtaosa on yhä altis tartunnalle." 

Tämän tasapainottelun ja kriisistä ulospääsyn kannalta optimaalisimman reitin etsinnässä Hetemäen työryhmä kuulee myös kansalaisjärjestöjen näkökulmia. Invalidiliitto korostaa lausunnossaan, että viruksen leviämisen pysäyttämiseen tähtäävillä rajoitustoimilla on ollut jäsenistömme kannalta kahdenlaisia vaikutuksia: toisaalta oikein ajoitetut ja hyvin noudatetut rajoitustoimet ovat suojanneet jäsenistöämme virustartunnoilta, mutta toisaalta ne ovat aiheuttaneet monille erilaisia henkiseen hyvinvointiin liittyviä ongelmia, muun muassa yksinäisyyden tunteen korostumista. Monet vammaispalvelut ovat toteutuneet viiveellä, mikä on täysin kestämätöntä.

Yhteiskunnan tulee suojata haavoittuvimpia ihmisryhmiään myös silloin, kun rajoitustoimenpiteitä puretaan. Vaikeimmin vammaisten ihmisten suojaamisen lisäksi yhteiskunnan tulee turvata vammaisille ihmisille yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella ja työllistyä, päästä kriisivaiheen jälkeen taas osalliseksi yhteiskunnassa. Liitto muistuttaa, että Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja sen velvoitteet on otettava huomioon kaikessa toiminnassa.

Tärkeää on myös huomioida kolmannen sektorin laaja-alainen toiminta, joka osaltaan tukee heikommassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointia ja jaksamista. Mikäli Veikkauksen sosiaali- ja terveysjärjestöille, liikuntaan jne ohjattavissa olevat varat vähenevät ja STEA-avustukset sen seurauksena pienenevät, tulee valtion kompensoida tilannetta. Sote-järjestöjen sekä yhdistysten toiminnan merkitys tulee arviomme mukaan entisestään korostumaan, kun rakennamme koronaviruksen jälkeistä yhteiskuntaa. 

Lue Invalidiliiton koko viesti exit- ja jälleenrakennustyöryhmälle. 

Jaa sosiaalisessa mediassa