YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Kuvituskuva.

Invalidiliitto mukana raportoimassa kestävästä kehityksestä

10.6.2020
Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, jossa kansalais- ja työmarkkinajärjestöt pääsivät arvioimaan kestävän kehityksen tavoitteiden edistymistä osana Suomen Agenda2030-maaraporttia YK:lle. Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo koordinoi järjestöjen yhteistyössä tekemää arviointia. Invalidiliitto oli ainoana vammaisjärjestönä mukana ja sai raporttiin omia näkemyksiään useista eri tavoitteista.

Maaraportissa kerrotaan, miten Suomi on edistänyt kestävän kehityksen tavoitteita viimeisen neljän vuoden aikana. Kestävän kehityksen tavoiteohjelma (Agenda2030) tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Ohjelman kantava periaate on, ettei ketään jätetä kehityksessä jälkeen. Suomi esittelee koko raportin YK:n jäsenmaille heinäkuussa kestävän kehityksen seurantakokouksessa New Yorkissa. 

Tavoite 3: terveyttä ja hyvinvointia  

Haavoittuvat ihmisryhmät ja terveyserot niin Suomessa kuin globaalisti korostuivat käsiteltäessä hyvinvointia ja terveyttä. Globaali terveys- ja kehityspolitiikka ja sen rahoitus nähtiin tärkeänä. Suomi on nostanut vammaisten oikeudet yhdeksi kehityspolitiikan läpileikkaavaksi teemaksi. 

- Invalidiliitto muistutti YK:n rahoittamasta ohjelmasta, jota erityisesti myös vammaisjärjestöt toteuttavat, Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija Riitta Saksanen kertoi. 

Tavoite 4: hyvä koulutus 

Invalidiliitto osallistui hyvää koulutusta käsittelevän kokonaisuuden työskentelyyn. 

- Nostimme esiin vammaisten henkilöiden mahdollisuuden opetukseen, korostimme heikoimmassa asemassa olevien koulutusmahdollisuuksia ja koulutuksen laadun parantamista sekä koulunkäynnin tuen ja laadukkaan koulutuksen saavutettavuuden turvaamista koko maassa. Lisäksi ehdotimme, että toimittaisiin systemaattisesti tasa-arvoisen koulutuksen lisäämiseksi Suomessa ja globaalisti, työelämän ja yrittäjyyden asiantuntija Sinikka Winqvist totesi. 

Tavoite 8: ihmisarvoista työtä ja talouskasvua 

Invalidiliitto toi esiin viimeaikaisia kyselyjä, joissa on noussut esiin se, että hyvin pieni osa vammaisista ihmisistä osallistuu työelämään ja että suuri osa on kokenut syrjintää työelämään pyrkiessään. Raporttiin kirjattiinkin kohta, jossa mainitaan tiettyjen ryhmien työllistymisen olevan keskimääräistä vaikeampaa. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi perustutkinnon varaan jääneet nuoret, maahanmuuttajat ja vammaiset henkilöt. 

Invalidiliitto kiinnitti huomiota myös siihen positiiviseen kehitykseen, mitä on tapahtunut kahden viime hallituksen aikana. Tämän tuloksena raporttiin lisättiin kohta, jossa mainitaan miten myös vammaisten ja osatyökykyisten työllisyys on noussut uudella tavalla työvoimapolitiikkaan, Invalidiliiton koulutus- ja työllisyyspolitiikan asiantuntija Anne Mäki totesi. 

Invalidiliitto on tukenut palvelujen kehittämistä ja lisäresurssien allokoimista TE-palveluihin, mikä näkyy kehittämisehdotusten ensimmäisessä kohdassa: Suomen tulee lisätä resursseja työvoimapalveluihin ja panostaa henkilökohtaisiin palveluihin ja erityisryhmiin. 

Tavoite 10: eriarvoisuuden vähentäminen  

Tässä kohdassa nostettiin esille se fakta, että terveydenhuollon asiakasmaksut nousivat 40 prosenttia vuosina 2015–2016. Tämä lisäsi maksujen aiheuttamia ulosottoja 50 prosentilla, vuonna 2019 ulosottoja oli yli 457 000. Merkittäviä väestöryhmiä jää syrjään digitaalisista palveluista, työelämässä ja sen ulkopuolella olevat ovat terveyspalveluissa eriarvoisessa asemassa. Myös työ- ja elinkeinopalveluissa on puutteita. Sukupuolittunutta eriarvoisuutta ovat naisten pienempi tulotaso, jossa vammaisen naisen euro on pienin verrattuna ei-vammaisten naisten euroon. 

- Suomen tulisi nostaa perusturvan tasoa, luoda ymmärrettävä ja joustava sosiaaliturvajärjestelmä, kehittää sote- ja työllisyyspalveluja asiakaslähtöisesti sekä vahvistaa yhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen kesken syrjäytyneiden ja erityisryhmien, myös lasten, tarpeiden kokonaisvaltaiseksi huomioimiseksi, Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija Ylva Krokfors sanoi.  

Tavoite 11: kestävät kaupungit ja yhteisöt 

Kestävät kaupungit ja yhteisöt -tavoitteen osalta yksi Suomen keskeisistä haasteista on turvata ikääntyvän väestön mahdollisuudet asua omissa kodeissaan. Tavoitteena on että 92 prosenttia yli 75-vuotiaista pystyisi asumaan kotona, mikä edellyttäisi vuoteen 2030 mennessä noin miljoonaa esteetöntä, ikääntyneille soveltuvaa asuntoa. Yhtenä keinona tavoitteen saavuttamiseksi valtio myöntää avustuksia korjausrakentamista ja erityisryhmien asumista varten. 

Kestävään liikkumisen, kuten raide- ja kevyenliikenteen kasvuun on investoitu Suomessa tarkastelujakson aikana. Vaikka toimet ovat toistaiseksi olleet vielä riittämättömiä, voidaan joukkoliikenteen yhdenvertaisuuden katsoa lisääntyneen kaluston sekä laiturialueiden esteettömyyden osalta. Myös lippujen hinnoittelussa on huomioitu eri tavoin liikkuvat ja toimivat matkustajat. Myös osallisuuden yhdenvertaisuuteen on kiinnitetty Suomessa huomiota.  

- Invalidiliitto haluaa kuitenkin muistuttaa, että osallisuuden yhdenvertaisuutta tulee edelleen kehittää mm. huolehtimalla palvelujen saavutettavuudesta ja rakennetun ympäristön esteettömyydestä, Invalidiliiton vs. vastaava esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen sanoi. 

Tavoite 12: Vastuullista kuluttamista  

Suosituksessaan esteettömyydestä vammaisille henkilöille YK:n vammaiskomitea on pitänyt julkisia hankintoja vaikuttavana välineenä, jotta vammaisten ihmisten yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet varmistetaan yhteiskunnassa.  

- Invalidiliitto pitää erittäin merkittävänä sitä, että kansalaisjärjestöjen kannanotossa esitetään Suomen vastuu toteuttaa julkisia hankintoja siten, että koko hankintaprosessin ohjaavana periaatteena on ihmisoikeuksien toteutuminen, mm. tavaroiden ja palveluiden esteettömyys vammaisille henkilöille, Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson sanoi. 

Lue lisää 

Kestävän kehityksen tavoitteet löydät YK-liiton sivuilta. 

Lue Suomen Agenda2030-maaraportti tilastoliitteineen valtioneuvoston sivuilta. 

Lue valtioneuvoston "Suomi kestävän kehityksen kansainvälisten vertailujen kärjessä" -tiedote valtioneuvoston sivuilta. 

Lue SOSTEn "Agenda2030 arvio kestävän kehityksen edistymisestä valmistui Suomessa – järjestöt mukana arvioimassa ainoana maana maailmassa" -uutinen SOSTEn kotisivuilla. 

 

Jaa sosiaalisessa mediassa