Kuvassa seisoo japanilaisia vieraita sekä invalidiliiton edustajia kokoustilassa.

Japanilaisten vaihto-ohjelma lisää tiedonvaihtoa!

19.10.2018
Invalidiliitto sai vieraakseen 15.10.2018 japanilaisen, vammaisasioihin perehtyneen, sote-asiantuntijoista koostuneen ryhmän.

Kyse on Japanin valtion rahoittamasta ja järjestämästä vaihto-ohjelmasta (FY2018 Community Core Leaders Development Program), jonka tarkoituksena on edistää järjestötaustaisten nuorten japanilaisten ammattilaisten koulutusta erilaisiin teemoihin liittyen eri maissa. FY-lyhenne tarkoittaa verovuotta, fiscal year. Tämä tarkoittaa käytännössä tutustumista eri instituutioihin, majoittumista kohdemaan isäntäperheessä sekä raportin laatimista matkasta.  

Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson esitteli yleisesti liiton toimintaa. Invalidiliiton 80-vuotisjuhlien kunniaksi hän kertoi myös liiton historiasta ja merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa vammaisten toimintamahdollisuuksien ja oikeuksien edistäjänä. Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Ylva Krokfors kertoi VamO-hankkeesta, jonka tarkoitus on lisätä vammaisten henkilöiden osallisuutta sosiaalityössä. Tutkimusjohtaja Sinikka Hiekkala esitteli kahden tutkimushankkeen kautta Invalidiliiton tutkimustoimintaa ja sivusi samalla vammaisten henkilöiden kuntoutusta. Hän toimi myös isäntäperheenä japanilaiselle vieraalle Kaori Satolle, joka sai mahdollisuuden tutustua suomalaiseen arkeen ja tapakulttuuriin mm. puolukkapiirakan tekoon ja ruoan valmistukseen sekä saunomiseen. Esteettömyyskeskuksen esteettömyysinsinööri Ari Kurppa kertoi erikoisalastaan yleisesti sekä esitteli Invalidiliiton esteettömän keskustoimiston tiloja. 

Japanilaiset vieraat kuuntelivat tarkasti esityksiä ja tekivät muistiinpanoja sekä esittivät hyvin avaavia kysymyksiä esimerkiksi terveydenhuollon asiakkaan yhdenvertaisesta asemasta suhteessa terveydenhuollon ammattilaiseen sekä sosiaalityöntekijän pätevyysvaatimuksista. He olivat hyvin kiinnostuneita suomalaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmästä sekä vammaisten henkilöiden oman äänen kuulemisesta siinä. Tulkkina oli aivan loistava Hisayo Katsui, joka toimii päätyökseen vammaistutkimuksen apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa. Sana ja spesifi sanasto olivat siis hyvin hallussa ja kääntyivät muitta mutkitta.     

Henrik Gustafsson oli puolestaan vuonna 2017 Japanissa Tokiossa ja Oitan prefektuurissa suomalaisen ryhmän vetäjänä. Ryhmä koostui vammaisten, vanhusten ja nuorten järjestöjen sekä kunnan edustajista. Tutustumiskäyntien lisäksi ryhmällä oli lukuisia tehtäviä niin etukäteen kuin paikan päällä järjestöihin liittyen. Tematiikka vaihteli suomalaisjärjestöjen rahoituksesta naisjohtajuuteen sekä vammaisten työllistämisen kysymyksiin Tokiossa. Sitten osallistujat jakaantuivat noin viikoksi oman ryhmän kysymyksiin keskittyen. Vammaisjärjestöt suuntasivat Oitan prefektuuriin ja tutustuivat siellä vammaisten lasten opetukseen ja hoitopaikkoihin sekä paikallisiin vammaisjärjestöihin. Japanilaisia kiinnosti silloin erityisesti, miten suomalaisen neuvolajärjestelmän kautta voidaan antaa tarvittavaa apua ja tukea vammaiselle lapselle ja hänen perheelleen.

Pääsin tutustumaan isäntäperheen mukana maanjäristyksen runtelemaan Kumamoton kaupunkiin, Onsen-kylpylään, Beppu-kylpyläkaupungin kuumiin, maasta nouseviin höyryihin sekä nauttimaan japanilaisesta fugusta, joka on myrkyllinen pallokala, mutta hyvin valmistettuna se, kuten kotimainen korvasieni, on varsin herkullista, Gustafsson tarinoi matkastaan Japaniin.

Jaa sosiaalisessa mediassa