Invataksin kyltti

Keskustelua esteettömien autojen kuljettajakoulutuksesta

31.3.2020
Invalidiliiton, Yhteisen Toimialaliiton, Kuntaliiton ja liikenne- ja viestintäministeriön tapaamisessa maaliskuussa keskusteltiin esteettömien autojen kuljettajakoulutuksen suunnittelusta, taksipalvelujen saatavuudesta ja kalustosta.

Invalidiliitto, Yhteinen Toimialaliitto YTL ja Kuntaliitto kävivät maaliskuussa tapaamassa liikenne- ja viestintäministeriön palveluosaston virkamiehiä. Tapaamisessa keskusteltiin erityisesti erityisryhmien kuljettajien koulutuksesta. YTL:n yhteistyöneuvottelukunta, jossa Invalidiliittokin on jäsenenä, valmistelee vapaaehtoista erityisryhmien kuljettajakoulutuksen sisältöä ja toteutustapoja.

Suomessa on käytössä arviolta noin 4 000 esteetöntä taksiautoa. Jokaista autoa kohti on 1,5‐2 kuljettajaa eli noin 7 000 esteettömän taksiauton kuljettajaa.

Esteettömän taksien ja erityisryhmien kuljettajalta vaaditaan teknistä osaamista ja kykyä kohdata erityisryhmien asiakkaita. Erityisryhmät tarvitsevat luotettavaa ja ammattitaitoista kuljettajaa, joka hallitsee taksikaluston turvallisen käytön. Kuljetus on luonnollisesti tärkein osa taksipalvelua, mutta tärkeää on myös asiakkaan turvallinen saattaminen määränpäähän. Tähän kuuluu myös asianmukainen apuvälineiden käsittely.

Taksipalveluiden saatavuudesta ja kalustosta

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan parhaillaan puhtaiden ajoneuvojen direktiivin kansallista toimeenpanoa, joka koskee julkishallinnon ajoneuvo- ja palveluhankintoja. Kaikki osapuolet pitivät tärkeänä, että direktiivin suomaa poikkeusmahdollisuutta käytettäisiin pyörätuolin käyttäjille tarkoitettujen M1-luokan ajoneuvojen kohdalla. Tämä olisi tärkeää niin Suomen olosuhteiden ja esteettömien ajoneuvojen saatavuuden näkökulmasta. Tämä tukisi myös esteettömän ajoneuvokaluston riittävyyttä.

Taksipalveluiden saatavuus aiheutti tapaamisessa myös vilkasta keskustelua. Erityisesti haasteena nähtiin oikeanlaisen kaluston riittävyyden varmistaminen julkisesti hankittavissa kuljetuksissa, kuten esimerkiksi vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuspalveluissa, joihin vammaisilla ihmisillä on lain mukaan subjektiivinen oikeus. Tältä osin kunnat ovat palvelun järjestäjinä erilaisessa asemassa suhteessa alueella toimivien palvelujen tarjoavien liikenteenharjoittajien määrään.

Lisäksi keskusteltiin esteettömien ajoneuvojen määräyksistä ja tarpeesta kahteen pyörätuolipaikkaan.

Lue Invalidiliiton lausunto Esteettömien ajoneuvojen määräyksiä tulee parantaa.

 

 

 

 

 

Jaa sosiaalisessa mediassa