Kolme ihmistä kelaa pyörätuoleissa pihalla.

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tarve ei poistu poikkeustilanteessa

2.4.2020
Toimivat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut ovat tärkeitä myös poikkeusoloissa. Vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden ihmisten oikeus yksilöllisistä tarpeista lähteviin toimiviin apuvälineisiin ja apuvälinepalveluihin korostuu entisestään poikkeusoloissa.

Moni vammainen tai pitkäaikaista sairautta sairastava ihminen tarvitsee pelkästään päivittäisten toimintojen ylläpitämiseen kuntoutusta ja yksilöllisesti arvioituja apuvälineitä. Tällöin palvelujen saatavuuteen ja joustavuuteen sekä nopeaan huoltopalveluun tulee kiinnittää eritystä huomiota. Palvelujen järjestämistapojen tulee poikkeusoloissa joustaa asiakkaan kanssa yhdessä arvioiden, esimerkiksi kotikäynteinä. 

YK:n vammaissopimuksen artikla 11 (Vaaratilanteet ja hätätilat) edellyttää julkisen vallan toimenpiteitä, jotta vammaisten henkilöiden turvallisuus varmistetaan vaaratilanteissa. Tässä tulee huomioitavaksi myös apuvälinepalvelut. Asianmukaisesti toteutettujen apuvälinepalveluiden tulee siis tukea vammaisen apuvälineen käyttäjän toimintakykyä myös koronaviruspandemian aikana.  

Riittävät apuvälinepalvelut turvattava  

Invalidiliitto pitää tärkeänä, että poikkeusolojen aikana huomiota kiinnitetään myös apuvälinepalvelun sekä apuvälineiden huollon toimivuuteen. On myös tärkeää, että asiakkaalla olisi mahdollisuus saada käyttöönsä huollon ajaksi korvaava apuväline.  Erityisen tärkeää tämä on liikkumisen apuvälineiden kohdalla, jotta asiakas ei joudu jäämään huollon ajaksi vuoteeseen. Näissä tilanteissa kasvaa riski toimintakyvyn ja yleiskunnon heikkenemiseen ja sairaalahoitoon päätymisen mahdollisuus kasvaa. Vaikeavammaiset ihmiset ovat riippuvaisia välttämättömän tarpeen perusteella liikkumisen apuvälineistä. 

Apuvälinepalvelut ovat osa julkisen terveydenhuollon palveluita, joilla on keskeinen merkitys vammaisen ja monen pitkäaikaisesti sairaan ihmisen mahdollisimman itsenäiseen, päivittäiseen toimintaan. Apuvälinepalveluprosessiin sisältyy apuvälineen tarpeen arviointi, apuvälineen hankinta tai valmistus, sovitus, luovutus sekä käytön myötä apuvälineen huolto ja korjaus. Sosiaali- ja terveysministeriö on kannanotoissaan tuonut selkeästi esiin, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee toimia myös poikkeusolojen aikana.  

Apuvälineen käyttäjälle tämä voi tarkoittaa yleiskunnon heikkenemisen ohella mm. lisääntyviä kipuja, painehaavariskin kasvamista, painehaavoja, lihaskunnon heikkenemistä, muun palvelutarpeen merkittävää kasvamista sekä kasvavaa riskiä joutua sairaalahoitoon 

Puhuttaessa apuvälinepalveluista tulee huomioida kunkin apuvälineen merkitys käyttäjälleen. Liikkumisen apuvälineen kohdalla se tarkoittaa, että apuvälinettä tarvitsevan ihmisen mahdollisuus liikkua vaikeutuu merkittävästi tai ihminen ei pysty lainkaan liikkumaan ja joutuu apuvälineen puutteen vuoksi vuoteen omaksi. 

  

 

Jaa sosiaalisessa mediassa