Mistä vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yksilöterapiapalveluiden kilpailutuksessa on kyse?

Vaikka vastuu lääkinnällisestä kuntoutuksesta on terveydenhuollolla, on Kela merkittävä toimija kuntoutuksen järjestäjänä ja rahoittajana.  Kelasta saadun tilaston mukaan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta on järjestetty 1.1.–30.9.2018 välisenä aikana 15 130 henkilölle. 

Keväällä 2018 Kela aloitti uuden kilpailutusprosessin ajalle 1.11.2018–31.12.2019.  Siihen Kela on varannut oikeuden sopimuskauden jatkamiseen kolme vuoden option, vuosi kerrallaan. Edellisessä kilpailutuksessa laadun sekä hinnan painoarvo oli 50–50 prosenttia. Nyt Kela on ilmoittanut asettaneensa valmiiksi vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yksilöterapioille yksityiskohtaiset ja korkeat laatuvaatimukset perusedellytykseksi sille, että palveluntuottaja pääsee yleensäkään mukaan kilpailutukseen. Tämän jälkeen painotus hankintapäätösten osalta on 80 prosenttia hinta ja 20 prosenttia laatu. 

Aalto-yliopiston taloustieteen työryhmä teki Kelalle selvitystyön hankintojen suunnittelua varten.  Selvitys valmistui 15.2.2018.  Selvitystyössä kuntoutuksen hankintaprosessin kilpailutusta arvioidaan ilman, että siinä huomioidaan kuntoutuksen yksilöllistä ja/tai yhteiskunnallista merkitystä mitenkään. Kuntoutusta käsitellään selvityksessä tuotteena, johon sovelletaan markkinatalouden periaatteita. 

Kela on julkisoikeudellinen toimija, jonka tehtävänä on huolehtia ja turvata kansalaisten toimintakykyä ja hyvinvointia. Tästä näkökulmasta tuntuu vieraalta ajatukselta, että kyseinen selvitys on ollut ohjaamassa kilpailutuksen rakentamista. Meillä kansalaisilla on kuitenkin lupa luottaa viranomaistoiminnan pysyvyyteen ja käytäntöjen ennakoitavuuteen. 

Jotta Kela pääsisi aitoon asiakasta palvelevaan laatukilpailuun, sen olisi pitänyt kasvattaa palveluntuottajien määrää merkittävästi. Eli ottaa mukaan uusia palveluntuottajia ja säilyttää vanhat. 

Nyt alalle on tulossa uusia toimijoita, joiden työn vaikuttavuudesta ei ole näyttöä. On suuri riski, että kuntouttajat, jotka ovat vuosia keskittyneet työssään vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen osaamiseen, eivät tulekaan enää hyväksytyksi Kelan palveluntuottajiksi. 

Invalidiliitto ei vastusta uusien toimijoiden tulemista kentälle, mutta pelkää sitä, että kilpailutuksen toimintaperiaatteiden muutoksen seuraus vie pohjan jo toimivilta kuntoutuskäytännöiltä. Tämän syksyn kilpailutuksen lopputulos näyttäytyy siten, ettei Kela ole asettanut sittenkään riittävän korkeita laatuvaatimuksia ja näin varmistanut, että kilpailutukseen olisi päässyt mukaan riittävän moni toimija, joilla on näyttöä vaikuttavasta kuntoutusosaamisesta ja tarkoituksenmukaiset kuntoutustilat. 

Kelassa on käytössään kattavaa tietoa vaikuttavan kuntoutuksen merkityksestä kuntoutujalle ja koko yhteiskunnalle laadukkaan tutkimustoimintansa sekä auditointikäytäntöjensä kautta. Kelassa on myös tieto kuntoutuksen osaajista ja kuntoutusta edesauttavista toimintaympäristöistä. Lyhytnäköinen ja hintaan perustuva kilpailutus johtaa korkealaatuisen kuntoutusosaamisen alasajoon.