Yleisöä Pikkuparlamentissa Vammaispalvelulaki-keskustelutilaisuudessa 23.10.2018

Uusi vammaispalvelulaki tulee vihdoinkin

24.10.2018
Uusi vammaispalvelulaki oli keskustelun aiheena Pikkuparlamentissa tiistaina 23. lokakuuta. Sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustaja, vammaisjärjestöt että kansanedustajat olivat tyytyväisiä siitä, että pitkään valmisteltu laki on nyt kalkkiviivoilla.

Hallitus antoi syyskuun lopussa eduskunnalle esityksen uudeksi vammaispalvelulaiksi.

– Kyseessä on suuri kokonaisuus, ja siinä on vielä paljon asioita, joita eduskuntakäsittelyssä tulee ottaa huomioon, eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Johanna Karimäki sanoi.

Karimäki muistutti, että uusi vammaispalvelulaki on rakennettu maailmaan, jossa sosiaali- ja terveysuudistus on toteutunut. Tämäkin on huomioitava eduskuntakäsittelyssä.

Omanlainen elämänpolku vammaiselle ihmiselle

Sosiaali- ja terveysministeriön lakimies Kirsi-Maria Malmlundin mukaan sote-uudistuksen lisäksi vammaispalvelulaki on riippuvainen myös  muun muassa asiakasmaksulaista.

Vammaispalvelulaissa vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetään yhdeksi vammaisten henkilöiden erityispalveluja koskevaksi laiksi, joka koskee kaikkia vammaisia yhdenvertaisesti. Uuden lain tavoitteena on turvata riittävät ja sopivat palvelut yhdenvertaisesti kaikille vammaisille henkilöille sekä vahvistaa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta.

Uudessa laissa on keskeistä, että vammaispalvelut ovat osana yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja ihmisarvoisen elämän edistämistä. Tämä edellyttää toimivaa ja esteetöntä elinympäristöä, toimintakyvyn ylläpitämistä edistäviä palveluja sekä yksilöllistä apua ja tukea.

– Vammaispalvelut mahdollistavat omanlaisensa elämänpolun vammaiselle ihmiselle, Malmlund sanoi.

Lakiesityksessä paljon hyvää, mutta vielä myös korjattavaa

Vammaisjärjestöistä Invalidiliitto, Kehitysvammaliitto, Autismi- ja Aspergerliitto, Kuurojen liitto sekä Näkövammaisten liitto pitivät puheenvuoron tilaisuudessa. Kaikki kiittivät siitä, että järjestöt olivat saaneet olla mukana lain valmistelussa. Erityisesti kiitettiin myös sosiaali- ja terveysministeriötä. Kaikki järjestöt olivat myös sitä mieltä, että laki pitää saada valmiiksi vielä tällä hallituskaudella.

– Rohkenen todeta, että aina, kun keskustelemme vammaislaista, on syytä ymmärtää sen erityisyys. Erityisyys tarkoittaa välttämättömyyttä. Näin oikeusvaltio käytännössä toteuttaa sen vastuulle kuuluvan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen myös vaikeiden vammojen kanssa eläville kansalaisille, Invalidiliiton lakimies Elina Nieminen sanoi.

Nieminen nosti esille Invalidiliiton tyytyväisyyden aiheet uudessa laissa: sekä valmennus ja tuki että henkilökohtainen apu säädetään laissa subjektiivisena oikeutena. Henkilökohtaisen avun palvelulla mahdollistetaan vammaisen henkilön omista lähtökohdista tapahtuva aktiivinen valintojen tekeminen ja vastuun ottaminen. Valmennuksella ja tuella tuetaan tavanomaisessa elämässä toimimista.

Korjattavaakin laissa löytyy: subjektiivisten oikeuksien oikeusturvaa ei saa heikentää. Myös asiakkaan oikeusturva kilpailutuksessa vaatii lisähuomiota.

Valas ui läpi eduskunnan

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa lupasi tarttua muun muassa oikeusturva-asiaan. 

– Kun saadaan sote-möhkäle pois edestä, valaskin mahtuu uimaan eduskunnan läpi, Sarkomaa sanoi.

Myös Vihreiden Karimäki totesi, että oikeusturvan korjaaminen on mahdollista.

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen kiitteli muiden kansanedustajien tavoin erinomaisista puheenvuoroista.

– Tavoitteena pitää olla esteetön yhteiskunta, joka on hyväksi kaikille, Mäkisalo-Ropponen sanoi.

Kansanedustaja Aila Paloniemi (Kesk.) kertoi oppineensa tilaisuudessa uusia asioita ja vievänsä terveisiä muun muassa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle.

Uuden vammaispalvelulain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021.

Teksti: Kirsi Tervamäki
 

Jaa sosiaalisessa mediassa