On jälleen se aika vuodesta, kun järjestöt kirjoittavat tuloksellisuusraportteja Sosiaali- ja terveysalan avustuskeskus STEA:lle. Kirkkaimpana mielessä on kysymys, miten voimme osoittaa toimintamme tulokset ja vaikutukset. Olenkin pohdiskellut, miten me Invalidiliittona teemme vaikuttamistyötä hyvinvointialueilla ja miten toimintamme edistäisi parhaalla mahdollisella tavalla vammaisten ihmisten oikeuksia. Nopeasti tulen johtopäätökseen, että näiden oikeuksien edistäminen on mitä suurimmassa määrin yhteistyötä, johon tuomme oman, tulosten kannalta merkittävän palasen.
Hyvinvointialueilla yhteistyökumppaneitamme ovat muun muassa viranhaltijat ja päättäjät sekä muut järjestöt. Teimme heille kumppanuuskyselyn, jossa kysyimme yhteistyömme hyötyjä. Vastaajista 70 % oli täysin samaa mieltä väittämän ”yhteistyömme on hyödyllistä” kanssa, 25 % vastatessa väittämään ”jokseenkin samaa mieltä”. Merkille pantavaa oli, että yhteistyökumppanit näkivät yhteistyön kanssamme edistäneen vammaisten ihmisten oikeuksia hyvinvointialueilla. Vastaajista 53 % vastasi väittämään ”täysin samaan mieltä” kun 33 % vastaajista oli väittämän kanssa ”jokseenkin samaa mieltä”.
Usein vammaisten ihmisten oikeuksien edistäminen vaatii epäkohtien nostamista esiin. Tehtävämme on tuoda päättäjien tietoisuuteen, miten heidän tekemänsä päätökset vaikuttavat vammaisen ihmisen arkeen. Moni palvelu on elintärkeä. Moni palvelu luo edellytykset yhdenvertaiseen elämään ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Tekemämme kyselyn mukaan yhteistyömme onkin onnistunut lisäämään vastaajien tietoa vammaisten ihmisten tarpeista ja palveluiden merkityksestä heille (50 % vastasi täysin samaa mieltä, 36 % jokseenkin samaa mieltä). Erään viranhaltijan kommentti kiteyttääkin hyvin yhteistyön hyödyn: ”Yhteisen ymmärryksen saaminen asioille ja niiden eteenpäin viemiselle. Tietoisuuden lisääminen ja osallisuuden vahvistaminen. Yhteistyö on todella tärkeää.”
Puhuessamme palveluiden kehittämisestä yhteistyön perusta on aidossa vuorovaikutuksessa ja osallisuudessa. Vammaisten ihmisten äänen tulee kuulua päätöksenteossa. Erään viranhaltijan palaute nostaa esiin yhteistyömme arvon vammaisten ihmisten osallisuuteen liittyen: ”Arvostan erityisesti asiakkaiden osallisuuteen ja osallistamiseen saamaani yhteistyötä eri tilaisuuksien järjestämisessä sekä tiedottamiseen liittyvissä mahdollisuuksissa. Keskustelutilaisuudet sekä myös eri järjestöjen kanssa tehtävä yhteiskehittäminen on paljolti helpottunut alueen työntekijän aktiivisuuden johdosta.”
Olemme Invalidiliittona ottaneet aktiivisen roolin alueellisessa vaikuttamisessa. Myös jäsenyhdistyksillämme ja osaavilla jäsenillämme on tässä tärkeä rooli. Alueella toimivat muut järjestöt näkevät roolimme tärkeänä. Erään järjestökumppanin kommentti kiteyttää asian erinomaisesti: ”Invalidiliiton järjestöasiantuntijat ovat perehtyneitä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden oikeuksiin ja toimivat aktiivisesti alueiden vaikuttamiselimissä. He pystyvät viemään myös oman potilasjärjestöni kohderyhmän asioita eteenpäin. Heidän vetämissään verkostoissa oppii ja saa näkemystä. Heiltä voi helposti kysyä asioita.”
Jokainen meistä lukee lähes joka päivä uutisia hyvinvointialueiden sopeuttamis- ja säästötoimista. Tässä keskustelussa meidän tulee nostaa esiin, että vammaisten ihmisten elintärkeistä ja yhdenvertaisuutta edistävistä palveluista ei voi säästää. Haluaisin nähdä, että yhteiskuntamme kokonaisuudessaan haluaa olla niiden puolella, joiden ääni ei välttämättä kaiu korkeimmalle. Tarvitsemme yhteisiä tavoitteita ja yhteistyötä, jotta vammaisten ihmisten oikeudet toteutuvat.