Blogit

Kysyimme keväällä hyvinvointialueiden päättäjiltä, miten fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten palvelut sekä yhdenvertaisuus ja esteettömyys toteutuvat hyvinvointialueilla ja miten heidät huomioidaan päätöksenteossa. Tulokset herättivät hämmennystä vammaisten ihmisten arkea tuntevien keskuudessa.

Olen liikkunut pyörätuolillla 16 vuotta. Hyvin pian uuden elämänvaiheen alettua ymmärsin, että itselleni tärkeisiin paikkoihin hakeutumisesta tuli vaihtelevalla tavalla monimutkaista. Tutuiksi tulivat tavarahissit, mäkihyppytornia muistuttavat luiskat, liian kapeat ovet, esteettömyyttä koskevat julkiset tiedot ja erityisesti julkisen tiedon puute, Google Mapsin katukuvaa näyttävä Street View ja vertaisten suositukset.  

Viimeaikaiset Invalidiliiton uutiset taksialan uudistuksiin liittyen ovat herättäneet vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Uutisia siis selvästi luetaan ja aihe koskettaa monia, niin käyttäjiä kuin taksialan yrittäjiä ja -kuljettajiakin.

Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta, tehokkuudesta ja tulevaisuuden työstä. Samalla jää liian usein sivuun yksi olennainen kysymys: kenelle nykyinen työelämä on aidosti saavutettavaa? Vammaisille nuorille työelämään pääsy ei ole aina kiinni koulutuksesta, motivaatiosta tai halusta tehdä töitä. Usein ratkaisevaa on se, millaisena työn tekemisen tapa nähdään.

Invalidiliiton delegaatio toteutti marraskuussa 2025 seurantamatkan Etiopiaan. Matka avasi innostavan näkymän siihen, miten pitkäjänteinen yhteistyö voi muuttaa asenteita, rakenteita ja ihmisten arkea. Invalidiliiton asiantuntijat Johanna Karinen, Johanna Hätönen ja Anne Mäki tapasivat viikon aikana pitkäaikaisen kumppanin Inclusive Ethiopian (IE) henkilöstöä sekä useita viranomais- ja järjestötoimijoita, jotka kaikki tekevät tärkeää työtä yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden edistämiseksi.

Invalidiliitto osallistui ensimmäistä kertaa Talvitiepäiville Jyväskylässä, ja kokemus oli erittäin antoisa. Tapahtuma tarjosi meille erinomaisen mahdollisuuden jakaa tietoa esteettömyydestä sekä siitä, miten talviolosuhteet vaikuttavat apuvälineitä käyttävien ihmisten liikkumiseen.

Eri puolilla Suomea on järjestetty väestönsuojeluharjoituksia, joilla havainnollistetaan, miten erilaisissa kriisitilanteissa toimitaan. Sekä pelastusviranomaiset että harjoituksiin osallistuneet kansalaiset kuvaavat näitä usein opettavaisina kokemuksina. Harjoituksista saadaan paljon tietoa ihmisten käyttäytymisestä poikkeustilanteissa, viranomaisten toimintatavoista sekä väestönsuojatilojen toimivuudesta. Usein näistä harjoituksista kuitenkin puuttuu kokonaan yksi olennainen näkökulma: fyysisesti vammaisten ja eri tavoin toimivien ja liikkuvien ihmisten huomioiminen.

Vammais- ja vanhusneuvostot ovat tärkeä osa kuntien ja hyvinvointialueiden osallisuusrakenteita. Neuvostojen näkyvyys ja löydettävyys verkkosivuilla kertoo paljon siitä, minkälaisen arvon kunnat ja hyvinvointialueet antavat vammaisten ja ikääntyneiden osallistumiselle päätöksentekoon. Keräämäni tiedot paljastavat merkittäviä eroja varsinkin kuntien välillä.

Olen saanut seurata läheltä vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden yrittäjyyspolkuja hanketyössä useamman vuoden ajan. Sama viesti toistuu usein: osaamista ja motivaatiota yrittäjyyteen on, mutta rahoituksen puute katkaisee polun liian usein jo alkuvaiheessa.

Osallisuus on yksi sopeutumista tukevien kurssiemme teema ja ennen kaikkea konkreettinen tavoite. Vuoden 2023 Invalidiliiton toteuttamassa osallisuusbarometrissä todettiin fyysisesti liikkumisrajoitteisten henkilöiden kokevan oman osallisuutensa olevan noin 12 % alhaisempi kuin suomalaisella väestöllä keskimäärin. Barometrissä osallisuutta arvioitiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamalla Osallisuusindikaattorilla, joka tekee osallisuudesta näkyvää ja mitattavaa.