Blogit

Apuvälineet eivät ole luksusta – ne ovat ihmisoikeus, ja niiden saatavuus, toimivuus ja oikea-aikaisuus heijastelevat suoraan yhteiskuntamme tasa-arvoisuutta. Onko jokaisella mahdollisuus elää itsenäistä, turvallista ja osallistuvaa elämää – vai jätetäänkö vaikeimmin vammaiset odottamaan apua, jota ei koskaan tule?

Invalidiliiton harvinaistoiminta juhlii tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. Kolmen vuosikymmenen aikana harvinaissairaille ja heidän läheisilleen on tarjottu tukea, tietoa ja ennen kaikkea yhteisö, jossa ymmärretään millaista on elää harvinaissairauden, -vamman tai -ominaisuuden kanssa.

YK:n vammaisyleissopimuksen tarkoitus on edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. Sopimuksen mukaan vammaisille henkilöille on taattava mahdollisuus nauttia ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ilman syrjintää. Vaikka vammaissopimus on maassamme voimassa laintasoisena, vammaiset henkilöt joutuvat jatkuvasti taistelemaan perustarpeidensa toteutumisesta.

Helsingin pelastuslaitos järjesti lauantaina 13.9. harjoituksen, jossa sulkeuduttiin Niemenmäen väestönsuojaan neljäksi tunniksi. Harjoitus osoitti, että eri tavoin toimivien ja liikkuvien ihmisten huomioimisessa on paljon parannettavaa.

Yrittäjänpäivänä 5.9.2025 17 osallistujaa nousi Viking Gracen kyytiin verkostoitumaan ja hakemaan vertaistukea. Invalidiliiton Me osataan! Omilla taidoilla työelämään ESR + -hanke järjesti risteilyn yhdessä Suomen Vammaisyrittäjät ry:n kanssa. Matka Turusta Tukholmaan tarjosi inspiroivia kohtaamisia aurinkoisen, välillä sumuisen saariston maisemissa.

Vuoden 2025 alussa voimaan tullut uusi vammaispalvelulaki on ehtinyt olla voimassa vasta puoli vuotta, mutta se on jo nyt herättänyt runsaasti huolta ja kysymyksiä. Invalidiliittoon on tullut yhteydenottoja eri puolilta Suomea: mitä laki käytännössä tarkoittaa, vaikuttaako se nykyisiin palveluihin ja miten oma tilanne muuttuu?

"En halua kuormittaa lastani omilla vaivoillani – mutta mietin silti, mitä kaikkea hän pohtii itsekseen."

Neuvonta on järjestöjen matalan kynnyksen perustoimintaa, mutta se ei korvaa eri viranomaistahojen neuvontavelvollisuutta.  Tässä yhteenveto vuodesta 2024 neuvontapalveluiden näkökulmasta.

Minuun otettiin alkuvuodesta yhteyttä ELSA:sta (European law student association) ja kutsuttiin puhumaan webinaariin vammaisten henkilöiden oikeuksista.

Voisiko kirkon tai jonkin muun historiallisen kohteen peruskorjata siten, että se vastaisi nykypäivän käyttötarpeita ja samalla säilyttäisi historiallisen arvonsa? Saavatko eri aikakausina toteutetut muutokset näkyä historiallisissa tiloissa, ja kuinka säilyttää kokonaisuuden esteettisyys?