Invalidiliiton nuorten kuntavaaliteemat 2021

Elinikäinen oppiminen kuuluu kaikille – vai kuuluuko? 

• Esteettömät oppilaitokset palvelevat kaikkia
• Digitaalisuuden edistäminen luo yhdenvertaisuutta 
• Mahdollisuus saada vammaispalvelulain mukaisia tukimuotoja  avoimiin opintoihin eri oppilaitoksissa 
• Vaihtoehtoja, joustoa ja kohtuullisia mukautuksia opiskeluun  

YK:n vammaissopimuksessa on todettu vammaisten ihmisten olevan oikeutettuja elinikäiseen oppimiseen ja koulutukseen kaikilla koulujärjestelmän tasoilla yhdenvertaisin mahdollisuuksin ja ilman syrjintää. Esteettömät oppilaitokset ovat tämän oikeuden toteutumisen kannalta tärkeitä.

Yhdenvertaisuus ei kuitenkaan toteudu vain fyysisellä esteettömyydellä, vaan lisäksi tarvitaan digitaalisia vaihtoehtoja tuntityöskentelyyn ja joustavuutta opiskeluun. Osalla nuorista toimintakyky tai saatavilla olevat tukipalvelut vaikuttavat siihen, että osittainen etäopiskelu helpottaa opintojen suorittamista. Kunnan henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalveluiden päätöksissä tulisi huomioida myös opiskelu avoimissa opinnoissa, ei pelkästään tutkintoon johtavissa koulutuksissa.

Nuoren on päästävä nuorten palvelujen pariin  

• Vammainen nuori on ensisijaisesti nuori 
• Neuvonta ja tuki tarjottava myös vammaisille nuorille 
• Ohjauspalvelut kuntoon ja tietoa ohjaajille 
• Nuorisotalot esteettömiksi ja saavutettaviksi 

Vammaiset nuoret ovat kuin muutkin nuoret. Heidän tulee päästä paikkoihin, joissa muut nuoret ovat. Heillä on samoja asioita selviteltävänä, mutta siitä huolimatta niitä hoidetaan kuntien vammaispalvelujen kautta.

Vammaisten nuorten ohjaus- ja neuvontapalvelut tulisi saada samoista paikoista kuin muillakin nuorilla, jotta yhdenvertaisuus toteutuu. Tämä vaatii ohjaajien asiantuntijuuden lisäämistä, tiedon kokoamista ja riittävän työvoiman varmistamista esimerkiksi työvoimapalveluissa, ohjaamoissa ja opinto-ohjauksessa. Kuntien tulee huolehtia, että palvelut toteutuvat yhdenvertaisesti ja nuorilla on mahdollisuus niihin päästä.

Mielekäs vapaa-aika mahdollistaa osallisuuden 

• Kaikille mahdollisuus harrastaa  
• Kaikki voivat harrastaa yhdessä 
• Tapahtumat esteettömiksi ja saavutettaviksi 
• Kuljetuspalvelujen ja avustuspäätösten vastattava paremmin nuoren tarpeisiin 

Kunta voi mahdollistaa kaikille nuorille puitteet harrastaa ja löytää itselleen mielekästä vapaa-ajan tekemistä; järjestämällä toimintaa itse sekä tukemalla ulkopuolisten järjestäjien kaikille soveltuvaa toimintaa. Nuoret haluavat harrastaa yhdessä toisten nuorten kanssa, mikä vaatii mukautuksia tämänhetkisiin harrastusmahdollisuuksiin.

Tukimuotojen on vastattava riittävässä määrin nuoren tarpeisiin, jotta harrastaminen on käytännössä mahdollista, eikä nuori joudu valitsemaan käyttääkö hän kuljetuspalveluita tai henkilökohtaista apua konsertissa vai ruokakaupassa käymiseen. 

Vammainen nuori ei ole B-luokan työntekijä

• Kaikilla nuorilla on oikeus tehdä työtä 
• Vammaisuus ei tarkoita osatyökykyisyyttä
• Työnantajille lisää tietoa tukimahdollisuuksista vammaisen nuoren palkkaamiseen 
• Kunnilla vastuu vammaisten nuorten työllisyyden edistämisestä 

Vammaisille nuorille on tarjottava tietoa ja tukea työllistymiseen. Palveluiden tulee mahdollistaa työn tekeminen ja henkilökohtaista apua tulee saada erilaisiin työtilanteisiin. Vammaisen nuoren palkkaamiseen liittyvistä tuista on liian harvalla työnantajalla tai viranomaisella tietoa, ja siihen kuntien tulisi kiinnittää huomiota.  

Kunnat voivat edistää vammaisten nuorten työllistymismahdollisuuksia kesätyösetelin avulla sekä sisällyttämällä vammaisten nuorten työllistämisehdon julkisiin hankintoihin. Kuntien tulisi myös itse toimia esimerkkinä ja huomioida kunnan rekrytointiohjeissa mahdollisuus käyttää positiivista erityiskohtelua vammaisten nuorten työllistämisessä. Vammaiset nuoret tulee kohdata yksilöinä ja täysivertaisina työnhakijoina. 

Invalidiliiton nuorten vaikuttajien kuntavaaliteemat (pdf)

Nuorten vaikuttajien kuntavaaliteemat some-kuvina (jpg)

Lue Invalidiliiton kuntavaaliteemat 2021 (pdf).