Kaavoitus
Maankäytön suunnittelun tavoitteena on säädellä alueiden käyttöä, rakentamista ja luoda mahdollisimman hyvin toimivia elinympäristöjä. Kaavoituksessa täytyy huomioida kaikki kuntalaiset, palvelujen saatavuus ja esimerkiksi joukkoliikenteen hyvät toimintaedellytykset.
Maakuntakaavassa tai yleiskaavassa määritellään jo varhaisessa vaiheessa esimerkiksi tielinjaukset ja -varaukset, vaikka ne aiottaisiin toteuttaa vasta vuosien kuluttua. Jos kaavaan haluaa saada muutoksia läpi, on muutosehdotukset tehtävä ajoissa. Niitä voivat tehdä niin yksittäiset kansalaiset kuin kansalaisjärjestötkin.
Lisätietoa
Helsingin kaupunki, kaavoitus
Maankäyttö- ja rakennuslaki
Diplomityö: Esteettömyys kaavoituksessa – Lohjan keskusta mahdollisuuksien ympäristönä 3,64 Mt (pdf)
Kaavoituksen tasot
Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osassa ja se koskee useita kuntia. Siinä esitetään
- taajama- ja keskusta-alueet
- viheralueiden sijainnit
- liikenteen pääväylien sijainnit.
Maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta. Kaavan laatii maakunnan liitto ja hyväksyy maakuntavaltuusto. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jonka mukaan ympäristöministeriö ei enää vahvista maakuntakaavoja, tuli voimaan 1.2.2016. Nykyisin maakuntakaavasta päättää maakunnan liitto. Ympäristöministeriö vahvistaa kuitenkin vielä ne maakuntakaavat, joiden käsittely on ministeriössä ehditty aloittaa.
Yleiskaava kattaa koko kunnan alueen tai vain osan siitä, jolloin puhutaan osayleiskaavasta. Yleis- tai osayleiskaavassa määritellään alueen pääkäyttötarkoitukset eli
- asumisen, virkistyksen työpaikkojen sijoittaminen
- liikenneyhteydet.
Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Kunta laatii yleiskaavan ja kunnanvaltuusto hyväksyy sen.
Asemakaava voi kattaa kokonaisen asuinalueen tai vain yhden tontin. Se määrää tarkasti, mitä, mihin ja millä tavalla saa rakentaa. Asemakaavassa määritellään muun muassa rakennusten
- sijainti
- koko
- käyttötarkoitus
- rakennusoikeus.
Kunta laatii asemakaavan ja se hyväksytään kunnanvaltuustossa.
Lisätietoa
Pirkanmaan maakuntakaava 2040
Oulun yleiskaava
Asemakaavoitus (Vantaa)
Kaavoitukseen vaikuttaminen
Suomessa kaavoitusta ohjaa valtioneuvoston laatimat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä rakennusasetus. Kaavamerkinnät on määritelty Suomen rakentamismääräyskokoelmassa.
Lainsäädännön mukaisesti niillä kuntalaisilla, joita kaavoitusratkaisu koskee, on oltava mahdollisuus vaikuttaa kaavaan. Kaavan pitää olla kuntalaisten nähtävillä ennen sen hyväksymistä. Kaavahankkeista ilmoitetaan tavallisesti paikallislehdissä. Vaikutusmahdollisuuksia ovat muun muassa
- aloitteen tekeminen
- osallistuminen keskusteluun
- mielipiteen ilmaisu
- muistutuksen jättäminen kaavan ollessa nähtävillä.
Aloitteen kaavoitusprosessista voi tehdä maanomistaja tai kunta. Se osoitetaan kaupunkisuunnitteluvirastolle tai muulle vastaavalle taholle. Tämä taho myös valmistelee aloitteen. Kaavahanke käynnistyy, jos kunta pitää sitä tarkoituksenmukaisena.
Hankkeen alussa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Siinä kuvataan mm. kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, miten valmistelu etenee, miten siihen voi vaikuttaa ja miten sitä arvioidaan. Kaavoituksen käynnistymisestä tiedotetaan kaavoituskatsauksessa, kunnan internet-sivuilla ja sanomalehdissä, osallisille lähetetään henkilökohtainen kirje.
Kaavaluonnos
Kaavaluonnoksessa kuvataan alustavasti mm. rakentamisen määrä ja rakennusten sijoittelu. Kaavan valmistelija laatii kaavaluonnoksen yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Kaavan valmistelija vastaa myös tiedottamisesta.
Luonnos on esillä esimerkiksi kaupunkisuunnitteluvirastossa ja alueen kirjastossa, jossa kuka tahansa voi tutustua suunnitelmaan ja esittää siitä mielipiteensä ja kehittämisehdotuksensa kirjallisesti tai suullisesti. Usein järjestetään myös erillinen yleisötilaisuus.
Kaavaluonnosvaihe on oikea ajankohta vaikuttaa kaavan sisältöön.
Kaavaehdotus
Kaavaehdotus valmistellaan luonnoksen pohjalta. Ehdotus on kaavan valmistelijan viimeistelty näkemys alueen suunnittelusta päätöksentekoa varten. Kaupunkisuunnittelulautakunta tai vastaava taho käsittelee kaavaehdotuksen ja sen jälkeen ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville.
Lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksesta voi esittää asetetun määräajan puitteissa kunnanhallitukselle. Tässä vaiheessa kuntalainen ei voi enää vaikuttaa kaavan sisältöön, vaan ainoastaan prosessin etenemisen oikeellisuuteen.
Kaavaehdotus etenee kunnanhallituksen kautta edelleen valtuustoon hyväksyttäväksi. Kunnanhallitus käsittelee mahdolliset muistutukset ja huomautukset. Kaavan valmistelija laatii lausuntoihin ja muistutuksiin vastaukset ja muuttaa ehdotusta tarvittaessa. Tällöin kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksen uudestaan. Jos muutokset ovat olennaisia, asetetaan ehdotus uudelleen julkisesti nähtäville.
Kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavat ja asemakaavan muutokset. Vähäiset muutokset hyväksyy kuitenkin kunnanhallitus. Kaavoituspäätökseen tyytymätön voi tehdä valituksen hallinto-oikeuteen.
Jos kaavan hyväksymispäätöksestä ei valiteta, kaava tulee voimaan valitusajan jälkeen. Jos kaavasta on valitettu, tulee kaava lainvoimaiseksi, jos valitukset hylätään. Kaava tulee voimaan oikeuskäsittelyn jälkeen julkaistavalla kuulutuksella. Kaavan voimaantulosta tiedotetaan kuntalaisille mm. sanomalehdissä.
Lisätietoa
Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa A 5, Kaavamerkinnät, määräykset 426 kt (pdf)
Asemakaavan hyväksyminen, valitusaika ja voimaantulo