Vuoroasuminen todelliseksi vaihtoehdoksi myös vammaisille lapsille
24.01.2022
Invalidiliiton mukaan sosiaali- ja terveysministeriön laatima toimeenpanosuunnitelma ei sisällä riittävästi muutosehdotuksia, jotka oikeasti helpottaisivat vammaisten lasten vuoroasumista vanhempien avo- tai avioeron jälkeen. Edelleen tulee olemaan vaikea saada koulukuljetuksia ja tarvittavia apuvälineitä molempiin koteihin. Myöskään esimerkiksi vammaisen vanhemman henkilökohtaisen avun lisätuen saaminen silloin, kun lapsi on hänen luonaan, ei helpotu.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu toimeenpanosuunnitelma lainsäädännön ja toimintatapojen uudistamiseksi tilanteissa, joissa lapset asuvat avo- tai avioeron jälkeen vuorotellen toisen vanhempansa luona. Uudistuksen tarkoituksena on edistää lapsen edun mukaisia yksilöllisiä ja perhekohtaisia vuoroasumisjärjestelyjä.
- Invalidiliitossa näemme, että toimenpidesuunnitelmassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita sekä niitä koskevaa lainsäädäntöä käsitellään hyvin ohuesti ja yleisellä tasolla. Invalidiliitto olisi kaivannut toimeenpanosuunnitelmalta enemmän konkretiaa, esimerkiksi lisää lakimuutosehdotuksia, Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Ylva Krokfors sanoo.
Avo- tai avioeron jälkeen vuoroasuminen voisi olla hyvä vaihtoehto vammaiselle lapselle, joka voisi näin jatkaa vuorovaikutussuhdettaan tasapuolisesti molempien vanhempiensa kanssa. Lainsäädännössä olevat puutteet estävät tarvittavien palveluiden toteuttamisen tai saamisen kahteen kotiin. Nyt vuoroviikkoasuminen on vain niiden vammaisperheiden saatavilla, joiden kotikunta on valmis joustaviin kaksi kotia huomioiviin palveluratkaisuihin. Lisäksi se on mahdollista niille perheille, joiden omat taloudelliset resurssit ja voimavarat riittävät puutteellisten palveluiden paikkaamiseen, kuten hankkimaan itse tarvittavat apuvälineet ja palvelut siihen kotiin, joka ei ole lapsen virallinen osoite.
Myös vanhempien vammasta johtuvat tuen tarpeet tulisi huomioida
Toimeenpanosuunnitelmassa tulisi myös huomioida, jos lapsen sijasta tai lisäksi vanhemmalla tai vanhemmilla on vammasta johtuvia tuen tarpeita. YK:n vammaissopimuksen 23 artikla (Kodin ja perheen kunnioittaminen) edellyttää, että vammaisiin henkilöihin kohdistuva syrjintä poistetaan kaikissa mm. perheeseen, vanhemmuuteen ja henkilökohtaisiin suhteisiin liittyvissä asioissa yhdenvertaisesti muiden kanssa. Mikäli toinen vanhemmista on vammainen, tulee hänen henkilökohtaisen avun tarpeensa mahdollinen lisääntyminen huomioida, kun lapsi on hänen luonaan.
Sote-lainsäädännössä puutteita
Sosiaali- ja terveyspalveluiden lainsäädäntöä, jossa vuoroasumista ei tällä hetkellä huomioida, käsitellään suunnitelmassa hyvin suppeasti, mainiten lähinnä yleiset perhepalvelut sekä uudistettavaan vammaispalvelulakiin suunniteltu mahdollisuus saada esteettömän asumisen tukea (asunnon muutostöitä) vuoroasuvan lapsen molempiin koteihin. Terveydenhuollosta tulee myös tarvittaessa saada vamman vuoksi välttämättömät apuvälineet käytettäväksi lapsen kumpaankin kotiin, kuten esimerkiksi sähkösäätöinen sänky tai seisomateline.
Uudistettavissa olevissa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmissä sekä vammaislainsäädännön uudistuksessa tulee huomioida kattavasti vuoroasumistilanteet.
- Kyse on lasten ja perheiden hyvinvoinnista, johon panostamalla voi säästää toisaalla, esimerkiksi kalliiden korjaavien palveluiden kustannuksissa. Parhaimmillaan toimiva vuoroasumisjärjestely mahdollistaa hyvän tunnesiteen rakentamisen ja ylläpitämisen molempiin vanhempiin, Krokfors sanoo.
Lisätietoa: Ylva Krokfors, sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija, Invalidiliitto, ylva.krokfors@invalidiliitto.fi