Näin haet henkilökohtaista apua
Henkilökohtaista apua haetaan kunnan sosiaalihuollon vammaispalveluista.
Kirjallinen hakemus
Henkilökohtaista apua haetaan kunnan sosiaalihuollon vammaispalveluista.
Kun haet henkilökohtaista apua ensimmäisen kerran:
- Laadi kirjallinen hakemuksesi huolellisesti.
- Kuvaa hakemuksessasi yksityiskohtaisesti niitä päivittäisiä toimia, joista suoriutuaksesi tarvitset välttämättä toisen henkilön apua.
- On myös suositeltavaa, että laadit vapaamuotoisen avun tarpeisiisi liittyvän päiväkirjan esimerkiksi viikon ajalta kellonaikoineen. Päiväkirjalla voit osoittaa tarvitsemasi henkilökohtaisen avun tuntimäärän. Arviosi auttaa kunnan sosiaalityöntekijää ymmärtämään avun tarpeen laajuutta ja määrää.
- Liitä mukaan hakemukseesi lääkärinlausunto ja tarvittaessa muut asiantuntijalausunnot. Lausuntojen avulla kunnan sosiaalityöntekijä pystyy arvioimaan avuntarvetta päätöstä tehdessään.
Kun hakemus saapuu kunnan vammaispalveluihin, kunnan sosiaalityöntekijän velvollisuus on arvioida palvelun tarve ja tehdä siitä päätös.
Muutoksenhakukelpoinen kirjallinen päätös pitäisi tulla kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on saapunut kuntaan.
Palvelutarpeen arviointi
Kun hakemus on saapunut kunnan vammaispalveluun, kunnan sosiaalityöntekijä tekee palvelutarpeen arvioinnin. Palvelutarpeen arviointi tulee aloittaa sosiaalihuollon vammaispalvelussa viimeistään seitsemän päivän kuluessa hakemuksen saapumisesta. Palvelutarpeen arviointi toteutetaan yleensä kotikäyntinä. Tällöin yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa arvioidaan vammaisen ihmisen tarvitsemia palveluita, apua tai tukea eri elämäntilanteissa.
Valmistaudu tapaamiseen huolella. Jos et ole hakemuksen yhteydessä tehnyt avun tarpeisiisi liittyvää päiväkirjaa esimerkiksi viikon ajalta, tee se viimeistään nyt. Päiväkirjasta pitäisi mahdollisimman konkreettisesti ja selkeästi käydä ilmi tarvitsemasi apu, siihen liittyvät tilanteet ja apuun menevä aika. Henkilökohtainen apu myönnetään usein tuntimääräisesti joko päivä-, viikko- tai kuukausitasolla. Siksi on tärkeää kyetä osoittamaan oma arvio tarvittavasta tuntimäärästä.
Palvelutarpeen arviointi on aina yksilöllinen prosessi, jonka tulee sisältää ainakin seuraavat asiat
- yhteenveto tilanteesta sekä sosiaalipalvelujen ja erityisen tuen tarpeista
- sosiaalihuollon ammattihenkilön arvio asiakkuuden edellytyksistä
- vaikeasti vammaisen ihmisen oma näkemys omasta palvelutarpeesta
- osallisuuden tavat ja ne palvelut, joilla tavoitteet toteutuvat yksilöllisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla
- tarvittaessa läheisten näkemykset ja ammattihenkilöiden, kuten fysio-, toiminta- tai puheterapeutin tekemät arviot.
Vaikeasti vammaisella ihmisellä on kuitenkin aina oikeus itse päättää, keitä henkilöitä on läsnä palvelutarpeen arvioinnissa. Mitä laajemmasta avun tarpeen arvioinnista on kyse, sitä suositeltavampaa on, että tilaisuudessa on mukana monenlaista osaamista.
Palvelutarpeen arviointi ei automaattisesti tarkoita sitä, että vaikeasti vammaisella ihmisellä olisi sen jälkeen oikeus henkilökohtaiseen apuun tai että sitä myönnettäisiin hakemuksessa edellyttämä määrä. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä voidaan myös havaita, että jokin muu sosiaali- tai vammaispalvelu vastaa paremmin avuntarpeeseen.
Henkilökohtainen apu on mahdollista yhdistää tarvittaessa myös muihin vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain tai kehitysvammalain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin.
Asiakas- ja palvelusuunnitelma
Kun kunnan sosiaalityöntekijä on arvioinut palveluntarpeen, hän laatii sen perusteella asiakas- ja palvelusuunnitelman.
Asiakas- tai palvelusuunnitelmaan kirjataan palvelutarpeen arvioinnissa tunnistetut palvelut ja tukitoimet. Suunnitelma kannattaa tarkastaa huolellisesti ja pyytää siihen tarvittavat muutokset ennen allekirjoittamista.
Jos palveluiden tarpeissa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia, voidaan asiakas- tai palvelusuunnitelmaa tarkistaa jo saatujen palveluiden osalta tai uusien palveluiden hakemiseksi. Asiakas- tai palvelusuunnitelmaan on syytä kirjata suunnitelman tarkistusajankohta tai olosuhteet, jotka voivat johtaa suunnitelman tarkistamiseen. Asiakas- ja palvelusuunnitelma on tärkeä, kun henkilökohtaista apua järjestetään ja määritellään sen järjestämistapoja.
Lue lisää henkilökohtaisesta avusta Invalidiliiton sivulta.