Digitalisaatio edistää vammaisten ihmisten osallisuutta

Neuvottelukunnan jäsen, Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson muistutti puheenvuoronsa aluksi YK:n vammaissopimuksesta, joka ratifioitiin Suomessa vuonna 2016.

– Tätä kansainvälistä sopimusta vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksista on noudatettava lakina. Sopimus edellyttää, että kaikissa vammaisia ihmisiä koskevissa asioissa vammaiset otetaan mukaan heitä koskevien asioiden suunnitteluun ja heitä koskevaan päätöksentekoon. YK-sopimus edellyttää esteettömyyden ottamista kaiken palvelusuunnittelun ja toteuttamisen lähtökohdaksi.

– Jotta palvelut olisivat myös vammaisten ihmisten saavutettavissa ja yhdenvertaisesti valinnanvapauden piirissä, on fyysisten ja sähköisten palveluiden täytettävä edes esteettömyyden ja saavutettavuuden vähimmäisvaatimukset. Esteettömyyden ja saavutettavuuden ketju on juuri niin toimiva kuin sen heikoin kohta on. Niin fyysisen ympäristön kuin vaikkapa verkkosivujen ja palvelujen tulee olla kaikille sopivia ja kaikkien saatavilla riippumatta ihmisen toimintakyvystä, sanoi Andersson. 

Osallisuus syntyy aidosta vuorovaikutuksesta

– Digitalisaatio voi auttaa niin kansalaisia, viranomaisia kuin järjestökenttääkin keskittymään olennaiseen, Andersson totesi. – Palveluiden parantuessa ja vuorovaikutuksen helpottuessa aikaa ja rahaa voi säästyä johonkin merkityksellisempään. Vammaissosiaalityötä edistävässä VamO-hankkeessa on todettu, että ”Digitalisaatio luo varmasti tulevaisuudessa sellaisia mahdollisuuksia osallisuudelle, joita emme osaa vielä edes ajatella.”

– Osallisuuden kokemus on tärkeä meille kaikille. Osallisuus syntyy aidosta vuorovaikutuksesta ja avoimesta yhteistyöstä. Jotta voi olla osallinen, pitää tulla kuulluksi ja pitää voida kertoa oma näkemyksensä.

Kaikki eivät kuitenkaan pysty erilaisista syistä (mm. fyysiset rajoitteet, ikääntyminen, syrjäytyminen, sairaudet, taloudellinen tilanne, langattomien verkkojen katvealueet jne) johtuen käyttämään sähköisiä palveluja.

– Henkilökohtaista, kasvotusten tapahtuvaa palvelua tarvitaan myös jatkossa. Kaikkea ei voi eikä pidä digitalisoida, muistutti Andersson.

Digitalisaatiossa voi olla varjopuoliakin

Vammaiset ihmiset eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, vaan heillä on hyvin erilaisia tarpeita, voimavaroja ja mahdollisuuksia toimia itsenäisesti. Digitalisaatio voi lisätä fyysisesti vammaisten ja liikuntaesteisten ihmisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja muuhun toimintaan, kunhan kynnys laitteiden hankintaan, käyttöön ja uusien taitojen opetteluun ei muodostu liian korkeaksi.

– Digitalisaation varjopuolena voi vammaistenkin ihmisten kohdalla olla yksinäisyys. Kun laitteet mahdollistavat osallistumisen kotoa käsin, voivat kasvotusten tapahtuvat kontaktit vähentyä tai loppua, sanoi Andersson. – Toinen varjopuoli koskee digisyrjäytymistä: jos ei osaa, halua, pysty tai uskalla käyttää digilaitteita, jää monen palvelun ulkopuolelle tai ainakin niiden käyttäminen on hankalampaa/hitaampaa. Ulkopuolisuuden, kömpelyyden ja pelon tunteet lisäävät syrjäytymiskierrettä. Tämän vuoksi vertaistuki ja demo-harjoitusalustat ovat erittäin tärkeitä.

Digineuvojia Invalidiliiton jäsenyhdistyksiin

– Invalidiliitto kouluttaa jäsenyhdistyksiinsä digineuvojia, jotka jakavat oppia eteenpäin oman yhdistyksensä jäsenille, kertoi Andersson.

– Erityisesti tästä hyötyvät vammaiset ikäihmiset. Vuoden 2018 ajan käynnissä olevassa ”Osallisuutta digivertaisneuvonnan avulla” -hankkeessa koulutetaan ja tuetaan jäsenyhdistysten digineuvojia (rakennetaan neuvojien verkosto), kootaan materiaalipankki, verkotetaan yhdistyksiä alueella valmiiksi toimiviin digikoulutustahoihin ja hyödynnetään myös valmiita koulutuskokonaisuuksia (esim SeniorSurf ja Verkosta virtaa). Invalidiliitto on jakanut yhdistyksilleen myös hankerahaa digineuvonnan edistämiseksi.

Digi arkeen -neuvottelukunta on yhteistyö- ja vuoropuhelukanava kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja julkisten palveluiden digitalisoinnista vastaavan valtiovarainministeriön välillä. Neuvottelukunnan toimikausi on 8.3.2017–28.2.2019. Invalidiliitto on yksi neuvottelukunnan 17 kansalaisjärjestöstä. Lisäksi neuvottelukuntaan kuuluu viisi tutkijaa ja kolme ministeriötä (valtiovarainministeriö, oikeusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö).

Kuva: Marianne Heikkilä