Henkilökohtaisen avun päivien Yhdenvertaisesti eteenpäin -paneelin keskustelijat

Invalidiliitto mukana valtakunnallisilla Henkilökohtaisen avun päivillä

4.10.2019
Helsingin keskuskirjasto Oodissa järjestettiin jälleen vuotuiset Henkilökohtaisen avun päivät. Teemana tänä vuonna oli osaaminen ja yhdenvertaisuus henkilökohtaisessa avussa. Kaksipäiväisessä tapahtumassa kuultiin laajasti ajankohtaisia aiheita henkilökohtaisesta avusta ja sen kehittämisestä.

Päivät aloitettiin henkilökohtaisen avun uudistuksen juurilta ja siitä, miten kaikki tapahtui ja miten henkilökohtaisen avun saaminen subjektiiviseksi oikeudeksi muutti kymmenen vuotta sitten vaikeavammaisten ihmisten elämän ja oman otteen itsenäiseen elämään ja itsenäisyyteen. Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko totesikin, miten tärkeä vaikutus itse vammaisliikkeellä ja vammaisilla avun tarvitsijoilla asiassa oli ja miten tuolloin säädetty subjektiivinen oikeus on välttämätön turva oikeuden toteutumiselle edelleenkin.

Päivillä kuultiin niin työnantajien, työntekijöiden kuin työntekijäliitto JHL:n puheenvuorot. Aiheet vaihtelivat työnohjauksesta aina henkilökohtaisen avun ammattitutkinnon uudistuksiin. Puheenvuoroista ilmeni, että henkilökohtainen apu on näiden vuosien aikaa vakiintunut jo selkeäksi omaksi toimialakseen ja ammatiksi monelle työntekijälle.

Yhdenvertaisesti eteenpäin

Päivät päätettiin järjestöjen ja viranomaisten väliseen vapaamuotoiseen "Yhdenvertaisesti eteenpäin" -paneeliin. Invalidiliittoa paneelissa edusti lakimies Elina Nieminen, joka totesi, että kaikilla ihmisillä riippumatta vammaisuudesta tai vammaisuuden laadusta tulee olla yhtäläiset oikeudet yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen. Yhdenvertaisuus on osa kaikille kuuluvia ihmisoikeuksia, mikä ei kuitenkaan tarkoita tasapäistämistä. Eri tarpeisiin tulee vastata yksilöllisin palveluin, minkä johdosta eri tarpeeseen ei välttämättä käy sama palvelu.

Nieminen muistutti myös YK:n vammaissopimuksesta, jonka 19 artikla itsenäinen elämä luo hyvän kehikon palveluiden järjestämiselle, mutta ei sopimuksena kuitenkaan velvoita nimenomaisesti jonkun tietyn palvelun järjestämiseen kaikille. Henkilökohtaisen avun lähtökohta on käyttäjän ohjaama toisen henkilön antama apu.

Lakimies Kirsi-Maria Malmlund sosiaali- ja terveysministeriöstä totesikin, että vaikka uutta vammaispalvelulakia valmistellaan hallitusohjelman mukaisesti, henkilökohtaista apua on hyvä kehittää jo voimassa olevan lain perusteella.

Kaikki panelistit olivat yksimielisiä siitä, ettei nykyinen lainsäädäntö aseta esteitä henkilökohtaisen avun alueelliselle kehittämiselle ja että tätä työtä voidaan tehdä yhteisistä näkökulmista käsin.

Paneelin puheenjohtajana toimi järjestöjohtaja Sari Kokko Näkövammaisten liitto ry:stä, muut panelistit olivat Heta-Liiton toiminnanjohtaja Jarmo Tiri, JHL:n sopimustoimitsija Laura Tuominen, Kehitysvammaisten Tukiliiton lakimies Tanja Salismaa ja Kuntaliiton erityisasiantuntija Jaana Viemerö. (kuvassa)

Jaa sosiaalisessa mediassa