Invalidiliitto vaikutti asiakasmaksulain apuvälinesääntelyyn

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskeva lakiuudistus on erittäin tärkeä Invalidiliiton jäsenten sosiaalisen ja taloudellisen yhdenvertaisuuden kannalta. Säädettävien asiakasmaksujen lisäksi niiden alentamisen ja perimättä jättämisen sekä maksuttomien sosiaali- ja terveyspalveluiden säännökset ovat erittäin merkityksellisiä.

Laaja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus koskee myös sosiaali- ja terveyspalveluista perittäviä asiakasmaksuja. Hallituksen esitys tästä kokonaisuudesta on edennyt eduskuntaan. Invalidiliitto on monin tavoin vaikuttanut lakiesityksen sisältöön. Invalidiliitto osallistui 20.4.2018 sosiaali- ja terveysministeriön kuulemistilaisuuteen ja antoi syksyllä 2018 kirjallisen lausunnon ministeriölle.

– Olemme tehneet yhteistyötä asiakasmaksutyöryhmään kuuluneen SOSTE:n erityisasiantuntija Anne Perälahden kanssa erityisesti vammaisten henkilöiden erityispalveluiden lähtökohtaisesta maksuttomuudesta ja terveydenhuollon apuvälineiden maksuttomuudesta sekä asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen tärkeydestä yksittäistapauksessa, Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson sanoo.

Apuvälineitä koskeva sääntely muuttui

Erityisesti apuvälineitä koskevassa sääntelyssä näkyvät Invalidiliiton kirjallisen lausunnon vaikutukset niin lakiesityksen pykälätasolla kuin sen perusteluissa.

– Lakiesityksen 51 §:ään oli valmisteltu sääntelyä asiakkaan taloudellisesta vastuusta, jos apuväline vahingoittuu, häviää tai jätetään palauttamatta käyttöohjeiden vastaisesti tai ilmeisestä huolimattomuudesta. Invalidiliitto esitti huolensa asiakkaan oikeussuojan puutteesta tällaisessa tilanteessa, Gustafsson sanoo.

Gustafssonin mukaan Invalidiliitto piti ylipäätään epäselvänä lain soveltamisalaa ja sitä, millaisissa tilanteissa tällaiseen maksuvastuuseen asiakas voi joutua ja joutuisiko vammainen lapsikin tai hänen vanhempansa.

Eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä apuvälinesääntelyä oli reilusti muutettu. Uusi momentti kirjattiin pykälätasolle asiakkaan oikeussuojan vahventamisesta ja luotiin muutoksenhakumenettely myös tähän asiakkaan taloudellista vastuuta koskevaan kysymykseen. Lakiesityksen perusteluissa on täsmennetty lain soveltamisalaa, missä tilanteessa pykälää sovelletaan. Lakiesityksen 17 §:n 4 momentin perusteluissa, jossa säädetään vahingonkorvausvastuun perusteista myös apuvälineiden osalta, lapsen vammaisuus tai sairaus otetaan huomioon kohtuullisuuden arvioinnissa eikä kuluja lainsäätäjän mukaan tulisi tällöin lähtökohtaisesti periä lainkaan.

Lakiesityksessä vielä monia epäkohtia

– Invalidiliitto pitää todella huolestuttavana myös lakiesitykseen kirjattua terveydenhuollon avosairaanhoidon käyntimaksujen perimistä jokaiselta käyntikerralta ja esitimme tähän muutosta. Tämä lakiesitys ei tältä osin lisää sosiaalista ja taloudellista yhdenvertaisuutta vaikeasti vammaisten ja pitkäaikaissairaiden sekä työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden kannalta. Lisäksi se voi rajoittaa ihmisten mahdollisuutta käyttää terveyskeskuspalveluita heikosta taloudellisesta tilanteesta johtuen, Gustafsson sanoo.

Liitto esitti kuulemistilaisuudessa muun muassa kuljetuspalveluiden omavastuun perimisen tapaan täsmennyksiä lakitasolle. Lakiesitystä on tämän jälkeen täsmennetty lisäämällä pykälään maksun perimisen tavasta siten, ettei asiakkaan oikeus kuljetuspalveluun vaarannu.

Invalidiliitto on koko lakiesityksen valmistelun ajan myös vastustanut työn osuuden jyvittämistä ylläpitomaksun muodossa vammaisuuden perusteella järjestettäviin erityispalveluihin liittyvissä vammaispalvelulain palveluasumisessa. Liitto ei ole nähnyt perustelluksi ylläpitoon liittyvien kustannusten perimistä esimerkiksi ruoan raaka-aineiden lisäksi ruoan valmistamisessa, esille laittamisessa tai kuljetuksissa. Lakiesityksessä näiden kaikkien kustannusten periminen sallitaan.

Invalidiliitto esitti lakiin sääntelyä, ettei yksityistä perintätoimistoa voida käyttää julkisen saatavan perinnässä, joka on suoraan ulosottokelpoinen. Lakiesityksen perusteluihin tästä kirjattiin enintään lainsäätäjän vahva suositus.

Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista eteni eduskuntaan 14.12.2018. Lähetekeskustelu lakiesityksestä pidettiin 9.1.2019, josta asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.

Jaa sosiaalisessa mediassa