Krista Kiuru: “Unelma on toteutumassa”
10.12.2021
Eduskunnan kaksi toimintaryhmää, kuntoutusverkosto ja vammaisasiain yhteistyöryhmä, järjestivät yhdessä SOSTEn kanssa joulukuun 7. päivänä webinaarin, jossa keskusteltiin vammaispalvelulaista ja kuntoutuksesta. Myös Invalidiliitolla oli puheenvuoro tilaisuudessa.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoi puheenvuorossaan lakivalmistelun keskeisiä tavoitteita.
- Tavoitteena on tuoda vammaispalvelulainsäädäntö vihdoin tälle vuosikymmenelle. Tällä lakiesityksellä ei vaaranneta nykyisiä subjektiivisia oikeuksia ja myös parannuksia on luvassa. Ikääntyneet vammaiset säilyttävät oikeutensa vammaispalveluihin myös ikääntyessään. Soveltamisalaan ei säädetä jatkossakaan kategorista ikärajaa. Lasten ja nuorten erityiset tarpeet on tarkoitus huomioida merkittävästi nykyistä paremmin, sanoi Kiuru.
Erilaisiin tarpeisiin erilaisia palveluita
Invalidiliiton puheenvuoron käyttänyt yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson on tyytyväinen, että ministeriö näyttää päätyvän lainvalmistelussa siihen, että henkilökohtaiseen apuun ei tehdä radikaaleja muutoksia. Andersson toivoi, että täsmällistä pykälämuotoilua vielä mietittäisiin, jotta voidaan varmistaa palvelun tarkkarajaisuus. Tämä helpottaisi toimeenpanoa ja käytännön toteutusta.
Andersson muistutti Invalidiliiton näkemyksestä, jonka mukaan erilaisiin tarpeisiin tarvitaan erilaisia palveluita. Lakiuudistusta valmisteleva STM:n virkamies Anne-Mari Raassina toisti saman lauseen omassa puheenvuorossaan ja totesi henkilökohtaisen avun säilyvän nykyisen kaltaisena.
Ilman palveluita ei saa jäädä kukaan ja palveluiden väliin putoamista pitää ehkäistä erityisen vahvasti. Tätä korostivat kaikki puhujat. Niin Autismiliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen, kehitysvammajärjestöjä edustanut vaikuttamistoiminnan päällikkö Jutta Keski-Korhonen kuin Invalidiliiton Anderssonkin kannustivat ministeriötä työstämään erityisen tuen toteuttamisen palvelukokonaisuutta. Yhteinen näkemys tuntui olevan, että erityisessä tuessa on hyviä aihioita, mutta jatkovalmistelu on vielä tarpeen. Erityinen tuki on saatava sitä tarvitseville vammaisille ihmisille tueksi myös päivittäistoimiin.
- Kun tämän palvelun käyttöala on riittävän laaja eikä saantiedellytystä rajata liian tiukaksi, se voi toimia sopivana palveluna heille, joille henkilökohtainen apu ei ole sopiva palvelumuoto. Invalidiliitto haluaa, ettei yksikään vammainen ihminen jää ilman tarpeidensa mukaisia palveluita, ja se edellyttää erilaisten palveluiden kehittämistä, sanoi Andersson.
Se, kenelle henkilökohtaista apua myönnetään, päätetään kunnan – jatkossa hyvinvointialueen – vammaispalveluissa. Webinaarissa nousi useaan otteeseen esiin huoli lain toimeenpanon laadusta ja toivottiin, että vammaispalveluiden siirtyminen hyvinvointialueille toisi tarkkuutta ja tasavertaisuutta ihmisten kohteluun.
Vammaisvaikutusten arviointia tehdään liian vähän
Hyvähenkistä tilaisuutta luotsasi eduskunnan kuntoutustyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Noora Koponen (vihr) ja loppusanat lausui VAMYT-ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd).
Mäkisalo-Ropponen totesi, että vammaisten ihmisten yhdenvertaisten oikeuksien toteutuminen tulee vaatimaan työtä jatkossakin. Hän esitti toiveen, että vammaisia henkilöitä valittaisiin hyvinvointialueiden valtuustoihin. Erityistä huolta Mäkisalo-Ropponen kantoi lasten ja nuorten kuntoutuksesta vaatien, että siitä ei saisi tinkiä missään tilanteessa, koska se on “inhimillisesti välttämätöntä ja yhteiskunnan kannalta järkevää”.
- YK:n vammaisyleissopimuksen tulisi olla kaikessa päätöksenteossa peilauspintana. Vammaisvaikutusten arviointia tehdään liian vähän. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota työntekijöiden ammattitaitoon ja osaavan työvoiman saamiseen. Näkymättömien vammojen tunnistaminen on retuperällä. Vammaisalan osaaminen on edellytys soten ja vammaispalvelu-uudistuksen onnistumiselle, sanoi Mäkisalo-Ropponen.
Tilaisuudessa esitetty aineisto löytyy Sosten sivuilta.
