Liittovaltuutetut keskustelivat vammaispalvelulaista

Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson ja juristi Henrik Gustafsson kävivät läpi uuden lain pääkohtia, kuten tarkoitusta ja soveltamisalaa. Tarkemmin paneuduttiin yksittäisiin palveluihin, kuten henkilökohtaiseen apuun, liikkumisen tukeen ja esteettömän asumisen tukeen.

Keskustelutilaisuuden ajankohta oli siinä mielessä haastava, että käynnissä olevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa pohdittiin samaan aikaan, tulisiko lain voimaantuloa siirtää. Ilmassa olikin epätietoisuutta sen suhteen, tulevatko pykälät voimaan suunnitellusti lokakuun alussa, vai vasta joskus myöhemmin.  

– Jos lain voimaantulo siirtyisi, olisi mahdollista korjata lakiin jääneitä epätarkkuuksia, Andersson sanoi.  

Invalidiliiton luottamushenkilöt nostivat keskusteluun muun muassa huolensa vammaispalveluihin varattujen rahojen riittävyydestä, esteettömän joukkoliikenteen puutteesta ja laissa säädetyn kolmen vuoden siirtymäajan merkityksestä. 

– Laissa säädetty siirtymäaika tarkoittaa sitä, että nykyiset vammaispalvelupäätökset pysyvät vielä voimassa kolmen vuoden ajan lain voimaantulosta, ellei esim. asiakkaan etu tai elämänolosuhteet muuta edellytä, Gustafsson sanoi. 

Keskustelu laajeni hetkittäin ohi vammaispalvelulain, kun esiin nousivat sosiaaliturvaan mahdollisesti tehtävät leikkaukset, indeksijäädytykset ja yleinen hintojen nousu. Moni vammainen henkilö on pienituloinen ja mahdolliset heikennykset palveluihin ja etuuksiin osuisivat vammaisiin ihmisiin kipeästi.