Sote kaatui, entä vammaispalvelulaki?

Pitkään valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on kaatunut tälläkin hallituskaudella. Harmillisesti se saattaa tarkoittaa myös vammaispalvelulakiuudistuksen kaatumista.

Peruspalveluministeri Annika Saarikon erityisavustaja Satu Mäki-Lassila totesi Twitterissä, että vammaislakivalmistelussa ”ei voi edetä, koska on sote-sidonnainen laki.” Puhemies Paula Risikko puolestaan totesi tiedotustilaisuudessa eduskunnassa, että on pyytänyt jokaista valiokuntaa tutkimaan, ovatko hallituksen esityksissä olevat sote-kytkökset mahdollisia purkaa.

Vammaispalvelulaki vähentäisi toteutuessaan vammaryhmien välistä eriarvoisuutta ja edistäisi yhdenvertaisuutta. Uskon, että eduskunnassa on ollut aitoa tahtoa vammaisten kannalta merkittävän lain hyväksymiseen. Jos lakia ei saada tällä hallituskaudella kaikesta huolimatta vahvistettua, tulisi laki kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan. Nyt käsittelyssä ollut hallituksen esitys on erinomainen ja antaa tarvittaessa hyvän pohjan jatkovalmistelulle, sanoo Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson.

Vammaispalvelulain uudistustarve on laajasti tunnistettu ja sama pätee sote-uudistukseenkin. Soten tämänpäiväisestä kariutumisesta huolimatta Invalidiliitto näkee välttämättömänä, että on jatkettava kohti niitä tavoitteita, jotka uudistukselle on asetettu: ihmisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen sekä kustannusten hillitseminen. 

Jatkovalmistelun tueksi Invalidiliitto muistuttaa vammaisten ihmisten kannalta keskeisistä näkökohdista. Palvelujen ja toimitilojen esteettömyys, ehjät palveluketjut ja asiakasturvallisuus ovat yhdenvertaisuuden kannalta aivan keskeisiä asioita. Sosiaali- ja terveyssektorien yhteistyö on saatava nykyistä sujuvammaksi, jotta palveluintegraatio toteutuisi paremmin erityisesti paljon palveluja käyttävien ihmisten kohdalla. Kun hoitoketjut eivät katkea, väliinputoamisen riski pienenee ja ihmisryhmien väliset terveyserot kaventuvat. Asiakasseteleillä ja henkilökohtaisella budjetilla voidaan laajentaa vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta, sanoo Andersson.


 

Jaa sosiaalisessa mediassa