Kämmenselässä leima Ei myytävänä

Talousvaliokunta piti Ei myytävänä -kansalaisaloitteen tavoitteita mahdollisena

15.2.2019
Vammaisjärjestöjen yhteinen Ei myytävänä -kansalaisaloite, jossa Invalidiliitto on ollut allekirjoittajana, on saanut päätepisteen eduskunnan valiokuntakäsittelyissä ja etenee pian eduskunnan suureen saliin täysistuntokäsittelyyn. Kansalaisaloite keräsi 72059 nimeä ja eteni eduskunnan käsittelyyn vuonna 2018.

Kansalaisaloitteen mukaan kansalliseen hankintalakiin tulee tehdä soveltamisalarajaus, jotta lakia ei sovelleta sellaisten vammaispalveluiden hankintaan, joissa on kyse vammaisten henkilöiden välttämättömän huolenpidon ja tuen tarpeista sekä asumiseen liittyvissä palveluissa. Eduskuntakäsittely näyttää päättyvän siihen lopputulokseen, että hankintalakiin ei tehdä ehdotettua rajausta, mutta eduskunta kantaa huolta vammaispalveluiden hankintoihin liittyvästä vammaisten osallisuudesta ja oikeussuojakeinojen riittävyydestä.

Invalidiliitto oli vahvasti mukana valiokuntakäsittelyssä. Nostimme esiin YK:n vammaissopimuksen takaamat vammaiset ihmisoikeudet vammaispalvelujen asiakaslähtöisessä järjestämisessä. Vammaispalveluiden on perustuttava vammaisten henkilöiden yksilölliseen tarpeeseen ja tieto niistä pitää välittyä vammaispalveluiden järjestämiseen. Vain siten voidaan varmistaa yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden toteutuminen yhteiskunnassa.  

Sosiaali- ja terveysvaliokunta: asiantuntijatyöryhmä arvioimaan ja valmistelemaan säädösmuutokset

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on aiemmin antanut lausunnon Ei myytävänä -kansalaisaloitteesta ja pitänyt vakavana asiana aloitteessa ja asiantuntijakuulemisessa esiin nostettuja ongelmia vammaisten henkilöiden palveluissa. Valiokunta piti erityisen ongelmallisena, että vammaispalveluiden hankinnoissa ei ole riittävästi huolehdittu vammaisten henkilöiden osallisuudesta heitä koskevassa päätöksenteossa, eikä palvelujen jatkuvuutta ole turvattu. Myöskään palvelujen käyttäjillä ei ole ollut riittäviä oikeussuojakeinoja hakea muutosta järjestämistavan valintaan.

Valiokunta esittää perusteellisen arvion jälkeen muun muassa uuden asiantuntijatyöryhmän perustamista, jossa on mukana aloitteen tekijöiden ja vammaisjärjestöjen edustajat, arvioimaan ja valmistelemaan viipymättä tarvittavat säädösmuutokset, joiden avulla turvataan vammaisten henkilöiden osallisuus ja oikeussuojakeinot. Lisäksi valiokunta esittää, että asiantuntijatyöryhmän tulee selvittää hankintalain muutostarpeet sosiaali- ja terveyspalvelujen ja Kelan järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen kehittämiseksi. Säädösmuutokset olisi annettava eduskunnalle syysistuntokaudella 2019.

Talousvaliokunta: EU:n oikeus estää kansalaisaloitteen sääntelyratkaisun 

Eduskunnan talousvaliokunta pohjaa esityksensä pääosin sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntoon. Talousvaliokunta joutui vastaamaan tiukkaan kysymykseen: voidaanko kansallisessa hankintalaissa tehdä soveltamisalarajaus tiettyjen vammaispalveluiden osalta EU:n hankintadirektiivin asettamien edellytysten vallitessa? EU:n hankintadirektiivissä on nimittäin oma sosiaali- ja terveyspalveluita sääntelevä lukunsa.

Talousvaliokunta arvioi mietinnössään, ettei kansalaisaloitteessa esitetty sääntelyratkaisu ole sellaisenaan mahdollista toteuttaa EU:n oikeuden vuoksi. Siten valiokunta päätyi esittämään, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteen nimenomaisen esityksen. Erityisen ansiokkaasti talousvaliokunta kuitenkin toteaa: ”Vaikka talousvaliokunta ei pidä mahdollisena kansalaisaloitteeseen sisältyvän lainsäädäntöehdotuksen toteuttamista, tämä ei merkitse aloitteen tavoitteiden hylkäämistä.” Talousvaliokunta päätyykin esittämään osittain samalla tavalla kuin sosiaali- ja terveysvaliokunta, mutta täydentää sitä eräin osin ja nimenomaisella maininnalla sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lainsäädännön mahdollisista muutostarpeista ja hankintoja koskevasta ohjauksesta.

Mitä eroa näillä eri lausumilla on? Kummassakaan valiokunnassa ratkaisuesityksenä ei ole tehdä nykyiseen hankintalakiin tai valmistelussa olevaan vammaispalvelulakiin mitään muutoksia, vaan mahdollisten säädösmuutostarpeiden työstäminen annetaan perustettavalle työryhmälle, jossa olisi myös vammaisjärjestöjen edustus. Sosiaali- ja terveysvaliokunta painottaa säädösmuutostarpeiden kohdentumista hankintalain sosiaali- ja terveyspalveluosioon. Talousvaliokunta puolestaan pitää olennaisina sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan lainsäädännön muutostarpeita ja hankintalakia koskevaa ohjeistusta. Molemmat valiokunnat kohottavat kulmiaan toistensa hallinnonalojen suhteen, kun on kyse säädösmuutostarpeista.   

Vammaisten ihmisoikeudet julkiseen keskusteluun

Ei myytävänä -kansalaisaloite on nostanut aivan uudella tavalla vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet poliittiseen ja mediassa tapahtuvaan keskusteluun. Eräs kehittämisidea on THL:n koordinaatiovastuulle annettu vammaispalvelujen järjestäminen ja hankinta -koulutuskierros kuudella paikkakunnalla tänä vuonna. Koulutuskiertueella valjastetaan siten nykylainsäädännön mahdollistamat keinot, kehitetään vammaispalveluiden järjestämistapoja ja arvioidaan muutostarpeita muun ohessa oikeussuojakeinojen osalta. Samalla muutetaan myös YK:n vammaissopimukseen kirjoitetut sanat teoiksi! Invalidiliitto on ollut mukana koulutuskiertueen suunnittelussa ja toteutuksessa.                     

 

Jaa sosiaalisessa mediassa